Tekoäly opettaa yhteiskuntaa ennakoimaan

Elämän suuret tapahtumat tuntuvat aina tärkeiltä ja ainutlaatuisilta: syntymät, kuolemat, sairastumiset, uudet työt, työttömyydet, opiskelupaikat. Tärkeitä ne ovatkin, ja usein yllättäviä – meille itsellemme. 

Harvoin meille kuitenkaan tapahtuu mitään sellaista, mitä ei olisi tapahtunut tuhansille ihmisille jo meitä ennen. Jos ottaisimme heistä oppia, voisimme hakeutua kohti onnellisia elämäntapahtumia ja pyrkiä välttämään onnettomia. Ongelma vain on siinä, että harva meistä tuntee tuhansia samassa tilanteessa eläviä ihmisiä. Hyvinvointiyhteiskunta pyrkii ottamaan kopin ihmisestä, jonka jalkojen alta matto on vedetty, mutta siinä vaiheessa vahinko voi olla jo pysyvä. Diabetes todettu, opinnot jääneet kesken, työpaikka mennyt.

– Nykyinen yhteiskuntamme ei ole ennakointikykyinen, erityisasiantuntija Aleksi Kopponen valtiovarainministeriöstä toteaa.

Mutta pian se voi olla. Kopponen on mukana vetämässä kansallista tekoälyohjelma AuroraAI:ta, jonka on tarkoitus saattaa ihmiset olemassa olevien palveluiden äärelle jo ennen kuin sairaus todetaan, työpaikka menetetään tai nuori unohdetaan. Eri organisaatioiden tietovarantoja hyödyntävä tekoäly on määrä opettaa tunnistamaan erilaisia elämäntilanteita ja -tapahtumia ja ohjaamaan ihminen oikean tiedon tai sopivan palvelun äärelle datan avulla tulevaa ennakoiden.

AuroraAI on tiettävästi suurin Suomessa tekeillä oleva tekoälyhanke, mutta samalla vain yksi monista.

– Suomi ja sen julkinen hallinto on digitalisoinut toimintaansa jo kauan. Nyt olemme murrosvaiheessa, jossa punnitaan, onko yhteiskunta kokonaisuutena valmis digitalisoitumaan ihmiskeskeisesti. Yhteiskuntamme on perustuslaista lähtien rakennettu analogiseen maailmaan, Kopponen sanoo.

Tekoäly voi viedä töitä, mutta myös tuoda uusia

Valmiutta digitalisoitumiseen on nyt kaikkialla yhteiskunnassa ylimpiä portaita myöten. Vuonna 2017 käynnistettiin elinkeinoministeri Mika Lintilän aloitteesta Suomen tekoälyohjelma, jonka on määrä luotsata Suomi tekoälyä soveltavien maiden etujoukkoon. Lintilän asettaman työryhmän raportin mukaan tekoälykehityksen kärkeen heittäytyminen voi lisätä talouskasvua ja työpaikkoja huomattavasti verrattuna vaihtoehtoon, jossa kehitystä jarrutellaan.

Konsulttiyhtiö McKinseyn selvityksen mukaan noin 40 prosenttia kaikesta työstä voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Toisaalta tekoäly luo aivan uudenlaisia työtehtäviä myös ihmisille. Minkä verran tekoäly lopulta tuo ja minkä verran vie työpaikkoja, se on vielä arvailua. Digitalisaatiohankkeissa pyritään usein siirtämään ihmisten tekemää työtä koneille kustannussäästöjen takia. Tekoäly tuo digitalisaatioon kuitenkin kokonaan uudenlaisen näkökulman. Se tarjoaa sekä työntekijöille että asiakkaille sellaista apua, johon aiemmin ei välttämättä ole pystynyt sen paremmin kone kuin ihminenkään.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päivystysyksiköissä otettiin alkuvuonna 2019 käyttöön sovellus, joka päivittää odotushuoneen näytölle parhaillaan päivystyksessä olevien potilaiden keskimääräisen odotusajan viiden minuutin välein. Koneoppimiseen perustuva tekoäly arvioi aiemman päivystysdatan perusteella potilaskohtaisesti, miten kauan kullakin potilaalla kuluu aikaa päivystyksessä ja työstää tältä pohjalta varsin tarkan arvion odotusajasta. 

OuluBot tuntee onnikan ja eskarin

Kuntien palvelut ovat perinteisesti olleet asiakkaiden käytössä virka-aikaan, usein kahdeksasta neljään, vaikka juuri tuohon aikaan suurin osa ihmisistä on kiinni omissa töissään. Oulun kunta kehittää parhaillaan virtuaalista OuluBot-avustajaa, joka palvelisi kellon ympäri, kaikissa sähköisissä kanavissa ja monella kielellä – jopa Oulun murteella.

– Tilastot kertovat, että iäkkäilläkin ihmisillä on jo älypuhelimet käytössään. Kun mennään 5 tai 10 vuotta eteenpäin, tuskin kukaan haluaa itse asioida käyntipisteellä. Informaatiota ja palveluita pitää tarjota muuten, projektipäällikkö Sirpa Myllymäki kertoo.

Erilaisia chatbotteja on käytössä paljon, mutta ne perustuvat usein valmiille kysymys-vastauspareille, ei oppivalle tekoälylle. OuluBotin on aikanaan tarkoitus pystyä hakemaan tietoa itse eri tietokannoista ja ohjata asiakas eteenpäin oikean palvelun äärelle. Usein tieto on valmiiksi tarjolla, mutta hankalasti löydettävissä. 

– Julkishallinnon kieli on virkakieltä. Jos etsii tietoa hakusanalla eskari tai esikoulu, ja kunnan teksteissä puhutaan varhaiskasvatuksen esiopetuksesta, voi tieto jäädä löytymättä, Myllymäki sanoo.

Julkishallinnon asiakirjoja on mahdotonta lähteä muuttamaan puhekieliseksi. Linja-auto olkoon virallisissa dokumenteissa edelleen linja-auto eikä Oulun murteen tapaan onnikka. Tekoälyn voi kuitenkin opettaa tunnistamaan eskarit ja onnikat ja muita puhekielen ilmaisuja, joita tavallinen chatbot ei ymmärrä.

– Tekoälyllä ei silti ole tarkoitus korvata ihmistä. Kunnan asiakaspalvelu on kuitenkin viranomaisneuvontaa. Kun rutiiniasiat opetetaan botille, asiakasneuvojat voivat keskittyä henkilökohtaisempaa palvelua vaativiin asioihin.

AuroraAI pyrkii ennakoimaan ihmisten tarpeet

Julkisen sektorin tekoälyhankkeet ovat usein vaativimpia, mitä alalta löytyy. Suomen julkishallinto on kehityksessä niin pitkällä, ettei vertailukelpoisia esikuvia maailmaltakaan löydy liiaksi asti. Lisäksi lait sitovat julkisia toimijoita huomattavasti tiukemmin kuin yksityisiä yrityksiä, hankinnoista lähtien.

Tästä huolimatta tilanne Suomessa on erinomainen, sanoo valtiovarainministeriön Aleksi Kopponen.

– Meidän suomalaisten ylivoimaisesti suurin ja epäreiluin kilpailuetu on yhteistyö. Emme aina sitä tajua, miten helppo meidän on olla yhteydessä eri sektorien kanssa ja alkaa ratkaista yhdessä jotain viheliäistä ongelmaa.

AuroraAI-ohjelman päämääränäkin on verkko, joka yhdistää useiden eri toimijoiden palvelut toisiinsa tekoälyn avulla. Alkuvaiheessa verkkoa testataan joissakin kunnissa kolmen erilaisen elämäntapahtuman kautta. Ohjelma pyrkii ehkäisemään työttömäksi päätymistä ja peruskouluaan päättävien nuorten syrjäytymistä sekä helpottamaan Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten kotoutumista.

Yläkoulujen opinto-ohjaajat voisivat esimerkiksi ohjata ysiluokkalaiset keskustelemaan AuroraAI-verkossa toimivan chatbotin kanssa. Sen takana oleva tekoäly voisi tunnistaa syrjäytymisriskit, auttaa nuorta ymmärtämään omaa tilannettaan ja ohjata hyödyntämään tilanteeseen sopivia palveluita jo ennen kuin elämä on solmussa. Tässä esimerkissä AuroraAI-verkossa olevia toimijoita voisivat olla vaikka kunta, koulukuraattori, opettaja, Kela, nuoriso-ohjaaja, vanhempainyhdistys ja urheiluseura.

Myöhemmin verkossa voisi olla mukana satamäärin toimijoita, myös yrityksiä. Tämä asettaa AuroraAI-verkolle myös paljon vaatimuksia: ihmisten tietosuojasta on pidettävä huolta, vaikka he itse olisivat sen suhteen huolettomia. Käyttäjät saattavat esimerkiksi tyrkyttää palveluihin henkilötietojaan, vaikka siitä erikseen varoitettaisiin.

– Jos käyttäjä itse syöttää palveluun tarpeettoman paljon tietoja itsestään, eri riitä että sanomme, että itsepä teit. Meidän pitää huolehtia, että ihminen on itse kuljettajan paikalla tietojaan koskevien palvelujen soveltamisessa. Lisäksi AuroraAI-verkon hallintaan luodaan säännöt, jotka huolehtivat siitä, että verkkoon kytkeytyneet palvelut toimivat sovittujen eettisten sääntöjen mukaisesti, Kopponen sanoo.