Suomen metsäkeskus toimi pilottina Suomi.fi:n tunnistus- ja valtuudet-palvelujen käyttöönotoissa

Metsäkeskuksen Suomi.fi-palvelut integraatioineen

Palvelutietovaranto otettiin käyttöön kesäkuussa 2017. Julkisia palveluja tuottavien organisaatioiden palvelut löytyvät kootusti yhdestä paikasta verkkopalvelussa. Palveluiden jäsentäminen kansalaisen eri elämäntilanteisiin tai yrityksen elinkaaren vaiheisiin sopivaksi on vielä kesken.

Tunnistus otettiin käyttöön syyskuussa 2017. Metsään.fi-palveluumme kirjautuminen vaatii vahvan tunnistautumisen, joka hoidettiin ennen maksullisen Vetuma-palvelun kautta.

Valtuudet otettiin käyttöön maaliskuussa 2018. Metsään.fi-toimijapalvelussa vaaditaan valtuus toimia yrityksen puolesta.

Palveluväylä otettiin käyttöön lokakuussa 2018. Palveluväylä on integroitu Suomen metsäkeskuksen Tiedonsiirtopalveluun. Sen kautta tunnistetut asiakkaat eli metsäalan yritykset voivat ladata suostumuksenalaista metsävaratietoa omiin järjestelmiinsä. Lisäksi asiakkaat voivat sekä asioida Metsäkeskuksen suuntaan sähköisesti standardoiduilla xml-sanomilla että hakea sähköiseen asiointiin liittyviä xml-sanomia. Tämä on tietoturvallinen tapa. Verkkopalvelun Rekisterit-näkymään on tarkoitus tuoda yhteenveto asiakkaan metsäkiinteistöistä ja -tiedoista. Yhteenveto tuodaan Metsään.fi-palvelusta Palveluväylän kautta.

Seuraavaksi olemme ottamassa käyttöömme Suomi.fi-viestit viranomaisviestiemme välittämiseen.

Kokemuksia käyttöönoton sujumisesta

Palvelutietovaranto otettiin käyttöön vuonna 2017 ja valmistelu aloitettiin vuoden 2016 puolella. Työ osoittautui suuremmaksi kuin alun perin oli ajateltu, mutta onneksi Väestörekisterikeskukselta sai ohjeita sekä lisäaikaa kuvausten tekemiseen. Vaikka työ oli iso, oli se mielestämme hyvä tehdä, koska samalla saimme kuvattua Metsäkeskuksen palvelut ajantasalle.

Suomi.fi-tunnistuksen ja -valtuuksien osalta toimimme pilotteina ja saimme käyttöönottoon tukea VRK:n kehitystiimiltä. Samalla VRK pystyi kehittämään näitä palveluita. Kummatkin projektit olivat suuritöisempiä kuin oli etukäteen ajateltu. Niissä myös törmättiin ennakoimattomiin ongelmiin, jotka kuitenkin saatiin ratkaistua. Käyttöönoton prosessi oli monimutkainen monien asiaan osallistuneiden tahojen takia. Niihin kuului sovellustoimittaja, käyttöpalvelutoimittaja, verkkotoimittaja ja VRK teknisine resursseineen. Tukea kuitenkin saatiin VRK:n taholta koko käyttöönoton ajan melko hyvin.

Palveluväylän käyttöönotto oli monimutkainen prosessi. Käyttöönoton tuki VRK:n puolelta oli riittämätöntä, vastausten saaminen teknisiin ongelmiin oli hidasta, asiantuntijat vaihtuivat, materiaalit olivat puutteellisia ja vaikeasti löydettävissä. Palveluväylän käyttöönotossa asiakkaiden on ollut ja on edelleen hankalaa tunnistaa, missä kohdassa palveluväylää kulloinkin eteen tuleva ongelma on. Käytännössä useimmat ongelmat on otettava selvitykseen ensin Metsäkeskuksen päässä ja sitten ohjattava asiakasta kääntymään VRK:n puoleen. Ongelmana on, että emme Metsäkeskuksessa tiedä, kenelle ongelman selvitys pitäisi ohjata. Sama ongelma koskee palveluväylää käyttöönsä ottavaa asiakasta.

Suomi.fi-palveluiden käyttöönotoista koituneet kustannukset

Isoimmat kustannukset liittyvät henkilöresurssien ajankäyttöön sekä integraatioiden rakentamistyöhön.

Palvelutietovarannon, Tunnistus-palvelun sekä Palveluväylän käyttöönottoon haettiin VM:n tukea. Palvelutietovarannon projektissa tuki käytettiin, mutta tunnistuksen ja palveluväylän kohdalla Metsäkeskuksen ongelmat ympäristöjen kanssa aiheuttivat viiveen, jonka takia projektit eivät valmistuneet VM:n rahoituksen aikarajoissa. Niiden kustannukset jouduttiin kattamaan kehitysrahoista.

Kaikissa käyttöönotoissa kustannukset sekä ostopalveluihin että omaan työhön ovat yllättäneet suuruudellaan. Palveluväylän käyttöönotto vie jokaisen asiakkaan kohdalla useita viikkoja, ja jokaisella käyttöönottoa tekevällä asiakkaalla on omat yksilölliset ongelmansa. Tästä aiheutuu jatkuvasti tuki- ja ylläpitokustannuksia.

Ruusuja tai risuja Suomi.fi-palveluille

Varsinkin sähköisen Metsään.fi-asiointipalvelumme osalta tunnistus ja valtuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ilman niitä sinne tunnistautuminen ei toimisi. Viranomaisten käyttämien alustojen yhtenäistyminen tuo hyötyä myös asiakkaille, joiden ei tarvitse joka viranomaisen kohdalla käyttää eri logiikoilla toimivia asioita.

Ilmainen tunnistus korvasi entisen maksullisen Vetuma-palvelun, joten tästä kertyy Metsäkeskukselle suoraa kustannussäästöä. Tunnistus-palvelussa toimii niin sanottu kertakirjautuminen, josta on hyötyä Metsään.fi-palvelun käyttäjille, kun samalla kertaa voi käydä useassa viranomaispalvelussa helposti.

Valtuudet-palvelusta ei suoranaisesti koidu hyötyä tai haittaa. Valtuustarkastelu tehtiin ennen Katson avulla. Metsään.fi-palvelun asiakkaille eli metsäalan yrityksille aiheutuu uuden palvelun käyttöönotosta lisätyötä ja haittaa, koska se ei vielä korvaa kaikkia Katson käyttötapauksia.

Hyvänä puolena Palveluväylässä on sen tarjoama tietoturvallinen tapa sähköisten viestien välittämiseen. Käyttöönotto on kuitenkin tuonut metsäkeskukselle lisäkustannuksia infran rakentamisen ja jatkuvan tuen ja ylläpidon muodossa. Käyttöönotto aiheuttaa Metsäkeskuksen asiakkaille suhteettoman suuria kustannuksia, koska asiakasyritysten koko vaihtelee ja pienille yrityksille esimerkiksi liityntäpalvelinten hankinta ja ylläpito on iso kustannus. Osaamisen taso on myös eri asiakkailla erilainen ja se aiheuttaa haasteita ongelmien selvittelyssä.

Vastaukset koottu Metsäkeskuksen Suomi.fi-palvelujen parissa toimivilta eri asiantuntijoilta.