Suunnannäyttäjät 2019: Ilmanlaatufillari
Ympäristöasiat ja ilmanlaatu ovat nykypäivänä hyvin keskeisiä puheenaiheita mutta harva meistä ymmärtää, mitä hyvä ilmanlaatu oikeasti tarkoittaa. Joensuussa haluttiin lisätä ihmisten tietoisuutta ilmanlaadusta ja niin syntyi ajatus ilmanlaatufillarista. Ilmanlaatufillarin tavoitteena on siis esittää ihmisille tietoa ilmanlaadusta hyvin käytännönläheisesti ja erityisesti paikallisella tasolla. Kokeilun perustana on sähköavusteinen polkupyörä, johon on liitetty ilmanlaatua mittaava anturi. Anturin tuottama tieto siirretään Suomen ympäristökeskuksen kehittämälle IoT-laitealustalle (Internet of Things) ja sieltä edelleen muodostettuun näkymään.
Pyörän yhteydessä on tabletti, jolla voidaan esittää reaaliaikaista ilmanlaatua juuri siltä paikalta, missä pyörä antureineen kyseisellä hetkellä on. Tieto on nähtävillä myös nettisivujen kautta. Anturi tekee mittauksia tietyistä suureista 10 minuutin välein ja muista suureista, kuten lämpötilasta, tieto päivittyy muutaman sekunnin välein. Laajemmassa kokonaisuudessa ilmanlaatufillarilla saadaan kerättyä niin reaaliaikaista kuin myös alueellisesti kattavaa mittausdataa pyörän liikkuessa ympäri kaupunkia. Ilmanlaatufillari tarjosi kesällä 2018 työtä parille kesätyöläiselle ja samalla he toteuttivat myös aiheeseen liittyvää somekampanjaa. Kokeilulla haluttiin testata Suomen ympäristökeskuksen kehittää IoT-laitealustaa ja siihen liittyvää yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun kaupungin välillä.
Ilmanlaatufillaria kokeiltiin Joensuussa kesällä 2018 ja fillarin on määrä tulla uudelleen ajoon kesällä 2019. Ilmanlaatufillarin konseptia ja siihen keskeisesti kytkeytyvää IoT-alustaa on tarkoitus kehittää entisestään ja panostaa esimerkiksi tiedon visualisointiin sen informaatioarvon lisäämiseksi. Tässä Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto ovat oleellisessa roolissa. Joensuun kaupunki pyrkii lisäämään fillarin avulla näkyvyyttä kestävän liikkumisen ja ympäristön näkökulmiin. Kokeilussa hyödynnettyä IoT-alustaa on tarkoitus jatkokehittää yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun kaupungin välillä. Fillarikokeilun jälkeen Joensuussa on toteutettu vedenlaatua mittaava sensoriratkaisu Varaslammessa, johon on tehty kunnostustoimenpiteitä ja nyt seurataan vedenlaadun muutoksia lähestulkoon reaaliajassa verrattuna aikaisempiin kuukausien välisiin mittauksiin. Alustalle on sen jälkeen pyritty löytämään lisää käyttökohteita tavoitteena lisätä tietoa omasta elinympäristöstämme ja julkishallinnon toimintojen tehostamisessa.
Kestävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Joensuun kaupunki pyrkii kestävään kehitykseen ja tästä esimerkkeinä ovat kaupungin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali 2025 mennessä ja suuret panostukset pyöräilyn edistämiseen. Kestävä kehitys edellyttää tietysti myös asukkailta ympäristöystävällisiä ja kestäviä valintoja ja tieto ympäristöstä auttaa näiden valintojen tekemisessä. Samaan aikaan myös digitaalisuuden merkitys korostuu niin kaupungilla kuin Suomen ympäristökeskuksella ja Itä-Suomen yliopistolla.
Ilmanlaatufillarilla on nähty olevan hyötyä kaikkien näiden teemojen edistämisessä. Fillarin tuoma näkyvyys ja tietous ilmanlaadusta auttaa ihmisiä ymmärtämään oman toiminnan merkitystä paremmin. Samalla fillarin tuottama tieto auttaa myös kaupungin ympäristönsuojelua kehittämään omaa toimintaansa ja keskittämään mahdollisia toimenpiteitä paikallisiin kohteisiin. Fillarissa hyödynnettävä IoT-laitealusta puolestaan mahdollistaa hyvin monipuolisten laitteiden ja sensoreiden liittämisen, jolloin alustaa voidaan hyödyntää erilaisissa käyttökohteissa.
Loppusyksystä 2018 IoT-alustaa kokeiltiin myös vedenlaadun mittauksessa ja ensivaikutelmat ovat olleet hyvin positiiviset. Erittäin mielenkiintoisia tekijöitä ovat olleet alustan mahdollistama reaaliaikaisuus (ja tiheä mittausväli) ja laitteiden liikuteltavuus. Tällöin saadaan tietoa esim. päivän aikana tapahtuvista muutoksista, jotka jäisivät muuten tunnistamatta, ja toisaalta liikkuvalla mittauspisteellä saadaan tarvittaessa muodostettua myös laajempi alueellinen tarkastelu. Nämä tekijät lisäävät IoT-alustan vaikuttavuutta. Näin ollen ilmanlaatufillarilla ja sen taustalla toimivalla IoT-alustalla on hyvin keskeinen merkitys kestävän kehityksen edistämiseen ja digitalisaation hyödyntämiseen osana julkishallinnon toimintojen kehittämistä ja uudistamista.
Onnistumiset ja haasteet
Kokeilu on ollut erittäin positiivinen kokemus. Jo pelkästään yhteistyö kolmen ison toimijan (Suomen ympäristökeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Joensuun kaupunki) välillä on ollut hyvin toimivaa ja nopeaa, mikä on välillä julkishallinnon puolella haasteellista. Itse ilmanlaatufillari on kerännyt positiivista palautetta niin ihmisiltä kuin medialta ja on aina ilo huomata, kun ihmiset kiinnostuvat omasta ympäristöstään ja pyöräilystä kestävän liikkumisen muotona. Myös pyörää kuljettaneilta kesätyöläisiltä tuli positiivista palautetta hyvin poikkeuksellisesta kesätyöpaikasta ja ilmanlaatutietouden lisäämisestä. Kokeilussa hyödynnetty IoT-alusta osoitti toimivuutensa ja monipuolisuutensa erilaisten sensori- ja laiteratkaisujen hyödyntämisessä. Fillarikokeilu poiki myös uusia avauksia (esim. Varaslammen vedenlaadun mittaus) ja uusia kohteita etsitään jatkuvasti. On ollut mielenkiintoista huomata, miten paljon tietoa olisi mahdollista kerätä omasta elinympäristöstämme ja mitä kaikkea se voisi mahdollistaa ns. perinteisten toimintojen kehittämisessä tai täysin uusina palveluina.
Oli erittäin positiivista huomata, ettei fillarikokeilun aikana ilmennyt mitään suuria haasteita. Lähestulkoon ainoat haasteet liittyivät laitteiden teknisiin detaljeihin, kuten laitteiden riittävään ilmanvaihtoon auringonpaisteessa tai pyörän GPS-paikannuksen pieniin poikkeamiin. Kehitettävää puolestaan huomattiin some-kampanjan toteuttamisen osalta ja että someen kannattaisi panostaa lisää ja tuottaa riittävän laadukasta ja monipuolista sisältöä niin ympäristöstä laajemmin kuin myös IoT-alustaan ja digitaalisuuteen liittyvistä teemoista.
