Etälääkärin vastaanotolla saa apua kotisohvaltakin

Lähitulevaisuudessa voi olla jo mahdollista, ettei toipilaana tarvitsekaan tallustella lääkärin vastaanotolle, vaan etädiagnostiikan avulla oman tilan voi tarkistaa vaikkapa älypuhelimen avulla. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essote toteutti kokeilun sote-palveluiden saatavuudesta ja laadun turvaamisesta digitaalista teknologiaa hyödyntämällä.

Essoten hankeen aikana on tarkoitus selvittää etäpalveluiden tarjoamisen kokonaiskuva toiminnallisesta ja teknisestä näkökulmasta kuntayhtymän alueella, muodostaa yhteinen palvelukonsepti sekä käynnistää viidellä toimialueella erityyppisiä etävastaanoton kokeiluja.

Kokeilujen aikana selvitetään etäpalvelun tarpeet ja sopivat palvelutilanteet, asiakkaan tai potilaan valintakriteerit, teknisten laitteiden soveltuvuus, ylläpito, tietoturva ja tietoliikenneyhteydet sekä kirjaamiseen, maksuihin, tilastointiin, raportointiin ja laskutukseen liittyvät käytännöt sekä tehdään käyttöönottosuunnitelma ja sovitaan palvelutuotannon jatkokoordinoinnista.

Etävastaanottoa pilotoidaan siten, että potilas tai asiakas on fyysisesti lähipalvelupisteessä tai hyvinvointiasemalla ja vastaanottoa pitävä ammattilainen (lääkäri, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, muu asiantuntija) on kuva- ja ääniyhteydellä päässä toisessa toimipisteessä. Etävastaanotolla voi olla avustavaa henkilökuntaa tai asiakas voi olla vastaanotolla yksin omalta päätelaitteelta kotisohvalta käsin.

Perusteellinen selvitys- ja kartoitustyö ja aiempi tutkimustieto ja mahdollisten aiempien kokeilujen tulostaminen hyödyntäminen auttaa kokeilun suunnittelussa. Myös kokeilujen aikaista tietojenvaihtoa eri organisaatioiden ja hankkeiden välillä tehtiin runsaasti.

Kokeilun aikana huomattiin, että järjestelmätoimittajilla ei ole vielä tässä hetkessä täysin valmiita ratkaisuja etädiagnostiikan käytettävän teknologian osalta, joka vastaisi telelääketieteen tarpeisin käytettävyyden ja toimintavarmuuden osalta. Tiivis yhteistyö ja kehittäjäkumppanuus veivät eteenpäin ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Samalla kun järjestelmätoimittajat kehittyvät nopealla tahdilla, niin myös organisaation pitää kehittyä. Jatkuva tekninen arviointi toimittajien ratkaisuista, sekä organisaation toimintaympäristön omista ratkaisuista on välttämätöntä.

Kokeilun keskeisin tekijä oli etäterveydenhuollon soveltuvuus niin työntekijöiden, potilaiden, prosessien ja organisoitumisen näkökulmasta. Etäterveydenhuollon käyttöönoton onnistumisessa korostuivat organisaatioon ja hankkeen järjestämiseen liittyvät asiat, kuten käyttöönoton tarve ja etävastaanoton säännöllinen järjestäminen, joissa on pysyvät työntekijät ja teknologian saatavuudesta ja toimivuudesta on huolehdittu. Työntekijöiden rohkaisusta ja kouluttamisesta etäterveydenhuollon käytänteisiin pitää huolehtia jatkossakin toiminnan vakiinnuttamiseksi. Asiakkaiden ja ammattilaisten innostunut mukana olo kokeiluissa on yllättänyt positiivisesti. Organisaation toimintakulttuuria kehitetään vastaamaan digitaalisia palveluita hyödyntäviä toimintatapoja ja kokeiluja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Digioppimme

”Toimintatavan leviäminen ja käytön laajentaminen edellyttää myös aktiivista edistämistä hankkeen päättymisen jälkeen. Toiminnan kehittämisen hyöty on saatava näkyväksi kaikkien osapuolten näkökulmasta, ja se vaatii kehittämistoiminnan suunniteltua ja koordinoitua arviointia koko kehittämisprosessin ajan.”

Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailuun ilmoittautui yhteensä 30 tiimiä. Kilpailussa haettiin erityisesti kansalaisten arkea helpottavia digihankkeita, -projekteja ja -kokeiluja. Kilpailun kannalta tärkeäksi nähtiin myös se, että digitalisaatiotekoon osallistui henkilöitä useammasta organisaatiosta. Lisäksi kilpailussa arvostettiin sitä, että mukaan ilmoitetun digiteon lopputuloksia voidaan hyödyntää myös muissa organisaatioissa.