Suunnannäyttäjät 2017: Uusien kehittämisverkostojen ja teemaverkostojen käyttöönotto Tuusulassa
Mistä on kyse?
Tuusulassa käynnistyi vuonna 2014 poliittisen johtamisjärjestelmän uudistus ja yksi uudistuksen tavoitteista oli kuntalaisen ja palveluiden käyttäjien roolin vahvistaminen kunnassa. Tuusulassa kunta halutaan jatkossa nähdä entistä enemmän mahdollistajana ja aktivoijana kuntalaisille ja elinkeinoelämälle.
Uusien sähköisten toimintatapojen ja kulttuurin kehittäminen kuntalaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen nähdään myös tärkeänä. Tuusulan kaltaisessa kasvavassa ja uudistuvassa kunnassa on huolehdittava lähivaikuttamisen vahvistamisesta ja uudenlaisten toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta. Tuusulassa on pitkään toiminut alueellisia kehittämistoimikuntia kunnan keskuksittain (4). Niiden toimintatavoissa nähtiin vahvaa uudistamistarvetta. Edustuksellisista toimikunnista haluttiin siirtyä kaikille avoimiin verkostoihin.
Uutta mallia valmisteltiin osallistavasti syksystä 2016 kevääseen 2017. Tuusulassa otetaan käyttöön 1.6.2017 voimaan astuvan hallintosäännön myötä viisi alueellista kehittämisverkostoa sekä niiden toimintaa täydentämään teemaverkostot ja elinkeinoverkosto. Tuusulan kunta haluaa tarjota asukkailleen mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen, sekä toimia kuntalaisten omaehtoisen tekemisen mahdollistajana monikanavaisesti.
Alueelliset kehittämisverkostot ovat kunnan, paikallisten yritysten, yhdistysten, seurojen ja järjestöjen edustajien, sidosryhmien sekä asukkaiden yhteistyön ja yhteiskehittämisen alustoja. Verkostot ovat alueellisia asukkaiden omaehtoisen toiminnan ja tekemisen alustoja, mahdollistajia ja toteuttajia. Verkostot toimivat myös lähidemokratian ja asukkaiden osallisuuden edistämisen foorumeina. Kehittämisverkostoista on mahdollista koota asukasraateja palveluiden tai alueen kehittämiseen ja ne voivat antaa lausuntoja aluetta ja verkostoja koskevissa asioissa.
Kehittämisverkostoissa toteutetaan erilaisia projekteja, kehittämishankkeita ja tapahtumia alueen ja sen kylien elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämisverkostojen rooli on ideoiva, koordinoiva, kehittävä, mahdollistava ja toteuttava. Verkostot voivat hakea rahoitusta projektiensa toteuttamiseen kunnalta tai ulkopuolisilta rahoittajatahoilta. Asukkaiden toimivat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja kunnan elinvoimaa. Kuntien rooli lähi- ja paikallisdemokratian kehittäjänä korostuu kunnan roolien muuttuessa, mikä edellyttää suoran demokratian keinojen sekä osallistumistapojen ja käyttäjälähtöisyyden vahvistamista edelleen. Toimintatapojen uudistamisella varmistetaan, että niin kuntalaiset, kansalaisyhteiskunta kuin yritykset ja järjestöt voivat toimia kunnan kumppaneina ja myös voimavarana.
Mitä ja miten digiperiaatteita hyödynnettiin?
Kehittämisverkostomallia on kehitetty asiakaslähtöisesti vuoropuhelussa kuntalaisten, poistuvien kehittämistoimikuntien ja luottamushenkilöiden kanssa. Uuden toimintamallin on tarkoitus olla ketterä ja omaehtoiseen tekemiseen kannustava. Kuntalaisten osallisuuden, käyttäjädemokratian ja asiakaslähtöisyyden kokonaisuutta on syksystä 2016 valmisteltu osallistavasti kesäkuussa 2016 tehtyjen linjausten perusteella: Kyselyt kuntalaisille, luottamushenkilöille ja kehittämistoimikuntien edustajille elokuussa 2016.
Verkostomallia kehitetään vuoden 2017 aikana Valtiovarainministeriön Digikuntakokeilun puitteissa ja tuella yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa.
Tavoitteena on aluedemokratiamallin (Kouvola) ja kehittämisverkostomallin (Tuusula) toimivuuden testaaminen yhteiskehittämisessä, toimintamallien arviointi ja jatkokehitys.
Mitä opimme projektin aikana?
Asiakaslähtöisyys edellyttää itsensä likoon heittämistä ja laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintatapojen ketteröittäminen ja omaehtoiseen toimintaan kannustaminen edellyttävät valmiutta muuttaa organisaation toimintatapoja.
Kouvolan kaupungin, EMO ry:n ja Keski-Uudenmaan kumppanuusyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut palkitsevaa, sillä Tuusulan kehittämisresurssit ovat kapeat ja työ on monin paikoin yksinäistä, kun kehittäjäkavereita ei löydy omasta kunnasta.
Tämä yhteistyö on osoittanut, että kehittäjäkaverin ei tarvitse löytyä omasta organisaatiosta. Digi-työkalujen avulla välimatka ei haittaa, tärkeintä on yhteinen tavoite ja halu onnistua yhdessä!
Verkostomallia viimeisteltäessä haasteita aiheutti edustuksellisen demokratian ja deliberatiivisen demokratian välinen tasapaino.
Voidaanko kokonaan luopua edustuksellisuudesta? -kysymykseen vastattiin meillä lopulta ei. Muutoin täysin avoimiin verkostoihin haluttiin poliittisesti nimetä ydintiimit. Poliittisen johtamisjärjestelmän uudistuksen myötä luottamuselinpaikat vähenivät ja kehittämisverkostojen ydintiimit nähtiin oivana paikkana laajentaa edustuksellisuutta nimeämällä niihin luottamushenkilöitä. Verkostot rakentuvatkin jatkossa nimetystä ydintiimistä ja kaikille täysin avoimista verkostoista! Hyppäys poliittisesti nimetyistä kehittämistoimikunnista avoimiin kehittämisverkostoihin loiveni hieman tämän linjauksen myötä ja se tuo samalla verkostoihin aktiivisen ja innokkaan ydinporukan.
