Suunnannäyttäjät 2017: Oma riista -palvelu
Mistä on kyse?
Julkisen riistahallinnon päätöksenteolle elintärkeä riistatieto kerätään joukkoistetulla tavalla, metsästäjien toimesta. Tietoa on kerätty kymmeniä vuosia paperisin tai paperilomakkeiden kaltaisin sähköisin lomakkein. Näissä keruutavoissa on puutteensa tiedon ajallisen ja määrällisen saatavuuden ja tarkkuuden osalta. Vanha keruutapa kuormittaa myös hallintoa ja tutkimusta. Tiedonkeruuta ei myöskään koettu erityisen motivoivana - tietoa tunnuttiin keräävän vain riistahallinnon tarpeisiin.
Halusimme Oma riista -palvelulla kääntää tiedonkeruun päälaelleen. Keskityimme asiakkaan palvelun käytöstä kokemaan hyötyyn ja arvoon ja uskoimme, että riistahallinto saa siten tarvitsemansa riistatiedon. Asiakkaan näkökulma on ollut kehitystyössä keskeinen. Palvelua käyttävät kansalaisten lisäksi metsästysseurat, riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat ja riistahallinnon toimijat. Esittelemme asiakasryhmille toteutettuja toimintoja digiperiaatteita läpikäytäessä. Olemme onnistuneet odotuksia paremmin tavoitteessamme: luotettavan riistatiedon keruun turvaamisessa. Palvelu tuottaa runsaasti laadukasta tietoa. Palvelulla on jo lähes 100.000 luotettavasti tunnistettua käyttäjää ja 95% koko Suomen metsästysseuroista käyttää palvelua.
Olemme kolmessa vuodessa varustaneet Oma riista -palvelun käyttäjät, riistatiedon tuottajat, nykyaikaisilla välineillä. Helppokäyttöisillä älypuhelin- ja verkkosovelluksilla tiedon tallentaminen ja hyödyntäminen onnistuu nopeasti ja tarkasti maastostakin.
Mitä ja miten digiperiaatteita hyödynnettiin?
- Asiakaslähtöisyys: Asiakkaan kokema arvo kaiken lähtökohta.
- Logiikka: asiakas kokee itselleen hyötyä palvelusta -> hallinto saa tarvitsemansa.
- Pois turha asiointi: Suoraviivaistettu, automatisoitu ja muutoin nopeutettu prosesseja. Yhdistetty laitosten tiedonkeruuta.
- Tuetaan tiedon uudelleenkäyttöä. Helppokäyttöisyys, turvallisuus: Luotettava suomi.fi -tunnistus rekisteröinnissä. Mobiilisovelluksella "kolmella painalluksella olennaiset tiedot maastossa talteen". Verkkosovellus skaalautuu tabletin näyttökoosta ylöspäin. Automaattinen synkronointi mobiilin ja verkkopalvelun välillä toimii varmuuskopiona. Kaksivaiheinen tunnistus riistahallinnolla. Tietoturva tärkeää - ja auditoitu.
- Hyötyä nopeasti: Käytämme ketteriä kehitysmenetelmiä, kehitetyt toiminnot tuodaan heti käyttöön. Tyypillinen kehitysjakso kaksi viikkoa, tarpeen mukaan lyhyempi. Jatkuva asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen, isoimmissa kehityskohteissa erilliset pilottijaksot.
- Palvelua häiriötilanteessa: Ensisijainen panostus häiriöttömään toimintaan:
- 1) suurin osa sovelluspäivityksistä ilman käyttökatkoja
- 2) esiversioiden betatestaus/pilotit. Häiriötilanteissa helpdesk (puh, email) sekä aktiivinen tiedottaminen (riista.fi, FB, Twitter, jne).
- Tietoa vain kerran: Henkilötunnuksen ja metsästäjänumeron avulla haetaan hyödynnettävissä oleva tieto. Ei kysytä, jos saatavilla tai päivitettävissä automaattisesti (mm. osoitetiedot ja riistanhoitomaksun suoritus).
- Sähköisten palveluiden hyödyntäminen: Integrointeja: suomi.fi tunnistaminen, MML kiinteistöaineisto, kaupalliset koiratutka- ja mets.alueiden hallintapalvelut. Toteutus avointa lähdekoodia hyödyntäen.
- Avointa tietoa: Aluegeometriat ja koodisto avointa tietoa. Seurojen aluegeometriarajapinta kaupallisille sovelluksille. Julkiset saalissivut. Aineistorajapintojen avaus eri palveluille ja toimijoille. Palvelun lähdekoodi avoin (GitHub).
- Palvelun omistaja: Suomen riistakeskus. Tarkemmat tiedot käyttöehdoissa ja rekisteriselosteessa.
Mitä opimme projektin aikana?
Olemme oppineet, että kansalaiset, asiakkaamme ovat valmiimpia palveluiden digitalisointiin kuin mitä hallinto alun pitäen uskoi heidän olevan. Luonnollisesti pankit sähköisine asiointipalveluineen, mutta myös enemmän meidän asiakaskuntaamme koskettavat kotimaiset koiratutkasovellusten kehittäjät, ovat tasoittaneet tätä tietä loistavasti.
Olemme saaneet todeta, että periaatteemme keskittyä ensisijaisesti asiakkaan kokeman arvon tuottamiseen vie kohti tavoitettamme, laadukkaan, ajantasaisen ja luotettavan riistatiedon keruun turvaamista. Useissa tapauksissa asiakasarvon tuottaminen on samalla tarkoittanut riistahallinnon työn keventämistä, automatisoimista - tai joidenkin työvaiheiden kokonaan poistamista. Olemme suunnattoman ylpeitä siitä, että asiakkaat ovat ottaneet palvelun omakseen, josta kertoo myös saamamme positiivinen asiakaspalaute, jota tulee kaikilta alueilta ja kaikista ikäluokista. Palvelun käyttäjämäärä ei olisi näin korkea, jos ei olisi vastannut tarpeeseen.
Iloksemme olemme voineet pistää merkille, että alihankitun, taitavan, ketterän kehitystiimin kanssa työskentely voi olla parhaimmillaan kumppanuutta, jossa päädytään yhdessä saamaan aikaan ratkaisuja, joihin kumpikaan osapuoli ei yksinään olisi mitenkään päässyt. Yksi plus yksi on ollut huomattavasti enemmän kuin kaksi.
Olemme myös ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet luomaan jotain sellaista, jota kukaan ei ole tehnyt aikaisemmin. Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimuksen mukaan Suomessa kerätään Oma riista -palvelulla maailman parasta hirvitietoa. Oppia on ollut myös se, että lukuisat kaupalliset yritykset ovat olleet tyytyväisiä rakentamaamme avoimeen ja tasapuoliseen yhteistyöhön heidän kanssaan - yhteisten asiakkaittemme hyödyksi. Tyytyväistä hyrinää on aiheuttanut sekin, että olemme palvelun avulla jo nyt säästäneet asiakkaiden kustannuksia sekä tehostaneet riistahallinnon toimintaa mitattavilla tavoilla.
Palvelua kehitettäessä olemme luonnollisesti kohdanneet erilaisia haasteita - joista tosin kaikki olemme pystyneet ratkaisemaan. Olemassa olevien sähköisten palveluiden integrointeihin liittyen joissakin tapauksissa lupien hakemisprosessi on monesti kestänyt huomattavasti pitempään kuin varsinainen toteutus. Joidenkin tehtyjen integrointien osalta rajapintojen tai aineistojen sisältöjen osin ennakoimattomat muutokset ovat aiheuttaneet ylimääräistä työtä ja lisäneuvotteluja kyseisen kumppanin kanssa. Lainsäädännön osalta lienee aiheellista todeta, että kaikin osin tämänhetkinen lainsäädäntö ei varsinaisesti edistä digitalisointia. Tarvitaan lainsäädännönkin jatkokehitystä, jotta digitalisoinnista saadaan täysi hyöty - niin asiakkaalle kuin hallinnollekin.
Asiakaslähtöisyyden osalta haasteita ovat tuoneet myös oman hallinnonalamme sisällä olevat eroavaisuudet, joiden vuoksi maan eri osissa on käytössä erilaisia käytäntöjä. Näiden tiimoilta ratkaisu on ollut kehittää riittävän toimiva kompromissi, jolla voidaan operoida koko maassa. Laitosten välisen yhteistyön haasteellisuus ilmenee joskus tavoitteiden yhteensovittamisen hankaluutena. Strategisen suunnittelun lisäksi tarvitaan operatiivista ohjausta. Käytännössä näiden ratkaisu on vaatinut neuvotteluja ja kompromisseja, ajoittain joidenkin tavoitteiden aikatauluttamista myöhempään ajankohtaan.
