Kuntaverkostolla digituen kokonaisuus näkyväksi
Digituen kuntaverkostojen käynnistäminen aloitettiin Pohjois-Pohjanmaalla keväällä 2019. Lähdimme digituen pilotissa miettimään digituen tarvitsijoita, ja totesimme heidän etsivän digiopastusta ensisijaisesti läheltä kotia, tutuista palveluista – oli se sitten kotikunnassa oleva kirjasto, kansalaisopisto tai terveyskeskus. Kuitenkaan suurimmassa osassa kuntia kellään ei ollut kootusti tietoa siitä, mitä digitukea kunnan alueella on olemassa.
Pohjois-Pohjanmaa on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin maakunta ja meillä on 30 kuntaa, joten pelkästään maakunnan tasolla tehtävää digituen edistämistä ei koettu riittäväksi. Lähdimme siis herättelemään kunnissa olevia toimijoita ja keräämään kuntiin digituen verkostoja. Lähestyimme kuntia ja järjestimme lähes kaikissa kunnissa tilaisuuden, johon kutsuimme osallistujia kyseisen kunnan eri yksiköistä (kuten kirjasto, kansalaisopisto, terveyskeskus, nuorisopalvelut, koulut, työllisyyspalvelut) sekä mahdollisia aktiivisia järjestöjä, seurakunnan ja kunnassa toimivia hankkeita ja yrityksiä.
Kunnat ovat erilaisia, ja tilaisuuksiin osallistui vaihdellen edustajia eri organisaatioista. Tilaisuuksia järjestäessämme huomasimme myös, että digituki on terminä toimijoille vieras, ja se yhdistettiin helposti it-tukeen ja laitteiden korjaamiseen. Tästä syystä kutsutut eivät aina nähneet digituen liittyvän omaan työhön, ja tarvittiin henkilökohtaista yhteydenottoa, ennen kuin tilaisuuden merkitys oman työn kannalta avautui.
Yhdessä miettimään konkreettisia toimenpiteitä
Kuntaverkostojen ensimmäisessä tapaamisessa avasimme aluksi tarkemmin, mitä digituella tarkoitetaan ja ketkä voivat tarvita digitukea. Tämän jälkeen annoimmekin osallistujien itse miettiä pienryhmissä mitä digitukea kunnan alueella on jo olemassa, mitä digituen tarpeita asukkailla on, vastaako tarjonta tarpeeseen ja mitä keinoja olisi digituen lisäämiseksi. Jatkotehtäväksi annoimme miettiä keinoja digituen lisäämiseksi sekä näkyväksi tekemiseksi.
Kuntaverkostojen ensimmäisissä tapaamisissa oli erityisen ilahduttavaa huomata, kuinka paikalliset toimijat alkoivat keksimään keinoja digituen lisäämiseksi ja syntyi yhteistyötä. Esimerkiksi eri toimijat ovat menneet kirjastoihin esittelemään omia palveluitaan, ja Kuusamossa syntyi toimintamalli, jossa koululaiset kartuttavat luokkaretkikassaa antamalla digiopastusta. Kiinnostavaa oli myös huomata, ettei digituen lisäämisessä ole aina kyse suurista resursoinneista, vaan toiminnan pienestä uudelleen organisoimisesta ja viestimisestä.
Digituen koordinoiminen, kehittäminen ja viestintä kunnan tasolla hyödyttää niin asukkaita kuin eri organisaatioita. Asukkaat tietävät paremmin, mistä saa opastusta, mikä osaltaan rohkaisee uusien palveluiden opettelemisessa. Toimijat puolestaan huomasivat, etteivät ole digituen kanssa yksin, vaan voivat ja osaavat ohjata asiakkaita saamaan digiopastusta muualta, jos eivät voi itse opastaa. Esimerkiksi terveyskeskukseen reseptin uusimista opettelemaan tuleva henkilö voidaan ohjata saamaan yleistä laitteen käytön opastusta vaikkapa vapaaehtoisten tai kansalaisopiston järjestämään opastukseen. Maakunnallisen digituki-hankkeen tehtävänä onkin tänä vuonna edelleen tukea kuntia digituen koordinoinnissa, lisäämisessä ja viestimisessä, ja jakaa hyviä käytänteitä eteenpäin.
