Yhteentoimivuusalustan UKK

Tälle sivulle on koottuu yhteentoimivuusmenetelmään, sanastoihin koodistoihin ja tietomalleihin liittyviä kysymyksiä.

Yhteentoimivuusalusta yleisesti

Mikä on yhteentoimivuusmenetelmä?

Yhteentoimivuusmenetelmä on yhteinen tapa tuottaa, hallita ja ylläpitää digitaalisten palveluiden ja tietovirtojen taustalla tarvittavia tietomäärityksiä ja metatietoja. Menetelmän avulla luodaan ja ylläpidetään tiedon semanttista yhteentoimivuutta eli tiedon käsittelyä siten, että sen merkitys säilyy tietoa vaihdettaessa.

Menetelmää tukeva Yhteentoimivuusalusta mahdollistaa yhtenäisen tietosisältöjen määrittelyn sekä toimijoiden tehokkaan ja läpinäkyvän yhteistoiminnan tiedonhallinnassa. Yhteentoimivuusalusta koostuu sanastoista, koodistoista ja tietovirroissa sekä muussa tiedonhallinnassa tarvittavista tietomalleista.

Miten yhteentoimivuusalusta edistää yhteentoimivuutta?

Yhteentoimivuus jaetaan usein neljään osa-alueeseen: oikeudelliseen, organisatoriseen, semanttiseen ja tekniseen (vrt. eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet, European Interoperability Framework EIF).

Yhteentoimivuusalusta keskittyy erityisesti semanttiseen yhteentoimivuuteen. Rajanveto eri yhteentoimivuuden osa-alueiden välillä ei ole ehdoton. Esimerkiksi koodistoilla ja luokituksilla toteutetaan usein myös teknistä yhteentoimivuutta.

Semanttinen yhteentoimivuus määritellään yleisesti yhteentoimivuudeksi, joka mahdollistaa tiedon siirtämisen ja käsittelyn tavalla, jossa tiedon merkitys säilyy muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille.  Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille.

Näkyykö kaikki yhteentoimivuusalustalla julkaistu tietosisältö julkisesti verkossa?

Periaatteessa kaikki tietosisältö on julkista, mutta jos sisällöntuottaja haluaa rajoittaa oman aineistonsa näkymistä, hän voi valita tietosisällölle tilan "Keskeneräinen". Keskeneräiseksi merkityt tietosisällöt (sanastot, käsitteet, koodistot, tietomallit) näkyvät ainoastaan niille henkilöille, joille sisällöntuottaja on antanut pääsyoikeudet.

Mikä on ydinsanastoryhmä (YSR)?

Ydinsanastoryhmä (YSR) oli vuoden 2019 loppuun asti toiminut, JUHTA:n asettama julkisen hallinnon yhteistyöryhmä, joka vastasi julkishallinnossa tehtävien sanastojen määrittelyn koordinoinnista sekä sanastojen ja käsitekuvausten harmonisoinnista kansallisella tasolla. Ryhmään osallistui sanastotyön ammattilaisia ja eri julkishallinnon organisaatioiden asiantuntijoita. Sen toimintaa jatkamaan on tarkoitus perustaa kansallinen sanastoryhmä vuoden 2020 aikana.

Mikä on käsitemalliryhmä (KMR)?

Käsitemalliryhmä (KMR) oli Ydinsanastoryhmän ”sisartyöryhmä”, joka vastasi vuoden 2019 loppuun asti julkishallinnossa tehtävien tietokomponenttien ja tietoalueilla tehtävien soveltamisprofiilien määrittelyn koordinoinnista ja tietomallien harmonisoinnista kansallisella tasolla. Sen toimintaa jatkamaan on tarkoitus perustaa kansallinen yhteistyöryhmä vuoden 2020 aikana.

Mikä on kansallinen koodistoryhmä?

Kansallisten sanasto- ja tietomallityöryhmien rinnalle on tarkoitus käynnistää uusi ”sisartyöryhmä”, joka vastaa julkishallinnossa tehtävien koodistojen määrittelyn koordinoinnista sekä niiden harmonisoinnista kansallisella tasolla. Tämän kansallisen koodistoryhmän toiminta on tarkoitus käynnistää vuoden 2020 aikana.

Mitä käyttöoikeusrooleja yhteentoimivuualustalla on?

Yhteentoimivuusalustan työkaluissa ja oikeudenhallinnassa on viisi roolia: pääkäyttäjä, sanastotyöntekijä, koodistotyöntekijä, tietomallintaja ja jäsen.

  • Pääkäyttäjällä on käyttöoikeudet kaikkiin yhteentoimivuusalustan työkaluihin. Pääkäyttäjä myös antaa käyttöoikeudet oman organisaationsa henkilöille ei eli käytännössä hyväksyy oman organisaationsa jäsenten käyttöoikeuspyynnöt.
  • Sanastotyöntekijä pystyy luomaan sanastoja ja muokkaamaan oman organisaationsa sanastoja.
  • Koodistotyöntekijä pystyy tuomaan Koodistot-työkaluun uusia koodistoja, muokkaamaan niitä ja lisäämään kuvaustietoja oman organisaationsa koodistoihin.
  • Tietomallintaja voi luoda uusia soveltamisprofiileja ja muokata oman organisaationsa tietomalleja.
  • Jäsen pystyy näkemään organisaation keskeneräinen-statuksella olevan materiaalin. Roolilla ei ole muokkausoikeuksia.

Sanastot

Mitä Sanastoilla voi tehdä?

Sanastot on työkalu terminologiseen sanastotyöhön. Sanastot-työkalulla voi ylläpitää ja julkaista terminologisia sanastoja, määritellä käsitteitä ja termejä ja käsitteiden välisiä suhteita. Sanastot tukee pohjoismaista sanastomääritystä ja terminologisen sanastotyön menettelyjä.

Miten Sanastot edistää semanttista yhteentoimivuutta?

Sanastoissa ylläpidetään julkisen hallinnon sanastoja, jotka sisältävät käsitteiden määritelmiä ja muita kuvaustietoja.

Tietomalleissa kuvataan tietosisältöjä tavalla, jossa tiedon merkitys voidaan sanastojen avulla määritellä. Myös koodistojen merkityksiä (koodistot, koodit) voi määritellä Sanastoissa olevilla käsitteillä ja termeillä.

Kenelle Sanastot-työkalu on tarkoitettu?

Sanastot on tarkoitettu

  • organisaation sanastotyön tekijöille
  • tietoarkkitehdeille ja tietomallintajille
  • IT-asiantuntijoille
  • viestinnän asiantuntijoille ja kääntäjille
  • julkisen hallinnon palveluja käyttäville kansalaisille, jotka haluavat selvittää hallinnon käyttämien käsitteiden merkityksiä.

Koodistot

Mitä Koodistoilla voi tehdä?

Koodistot-työkalulla voi julkaista ja ylläpitää koodistoja ja koodeja sekä näiden metatietoja.

Työkalulla voi tehdä hierarkkisia koodistoja, muodostaa koodistojen laajennuksia, merkitä koodistolle variantteja ja versioida koodistoja.

Koodistot-työkalussa voidaan hyödyntää Sanastot-työkalun määrityksiä.

Kenelle Koodistot on tarkoitettu?

Koodistot on tarkoitettu kaikille niille tahoille, jotka ylläpitävät yleisesti käytössä olevia koodistoja tai niille jotka käyttävät koodistoja. Työkalun avulla kaikilla on käytössä aina oikea ja sama ajantasainen versio koodistosta.

Koodistojen ylläpitäjä voi julkaista ja ylläpitää omia koodistoja Koodistoissa.

Koodistojen käyttäjä voi ottaa käyttöön työkalussa julkaistuja koodistoja manuaalisesti lataamalla tai rajapintojen kautta.

Saako koodistoja käyttöön avoimen rajapinnan kautta?

Koodistojen avoin rajapinta julkaistiin vuoden 2019 lopussa. 

Ohjeet rajapintojen käytöstä on julkaistu DVV:n Confluencessa: https://wiki.dvv.fi/pages/viewpage.action?pageId=55827833

Mikä on variantti?

Variantti on tietystä koodistosta toiseen käyttötarkoitukseen muokattu versio.

Variantti poikkeaa emokoodistosta esim. koodien lukumäärän ja hierarkiatasojen suhteen ja sillä on emokoodistosta poikkeava käyttötarkoitus. Koodistoon voi liittää variantin luomalla kahden koodiston välille suhteen ja linkin valitsemalla "Valitse toiminto"-valikosta kohdan "Liitä koodistoon variantti".

Esimerkkejä varianteista ovat Pääkaupunkiseudun kunnat (variantti emokoodistolle Kunnat 2018) tai 5-vuotisikäryhmät työttömyysturvassa (variantti 1-vuotisikäryhmät-koodistolle)

Miten koodistojen versionhallinta käytännössä hoituu?

Kun käyttäjä luo uuden version koodistosta valitsemalla "Valitse toiminto" -valikosta kohdan "Luo uusi versio", tehdään koodistosta uusi versio kopioimalla vanha versio. Vaihtoehtoisesti koodistosta voi luoda uuden ns. tyhjän version ja lisätä siihen tietosisällön myöhemmin tuomalla tiedot Excelistä.
Uusi versio saa oletuksena tilan "Luonnos" ja vanhan version tila muuttuu automaattisesti tilaksi "Korvattu".

Tietomallit

Kenelle Tietomallit on tarkoitettu?

Tietomallit on tarkoitettu

  • organisaation tietovastaaville
  • tietoarkkitehdeille ja tietomallintajille
  • jokaiselle, joka etsii tietoa julkisen hallinnon tietovarannoista
  • järjestelmätoimittajille, jotka järjestelmäkehitystyötä varten tarvitsevat tietoa julkisen hallinnon tietovarannoista tai niiden tietorakenteista ja sisällöistä.

Mitä Tietomallit-työkalulla voi tehdä?

Tietomallit-työkalulla tuotetaan sen nimen mukaisesti tietomalleja eli luokkien ja niiden sisältämien ominaisuuksien (eli attribuuttien) ja luokkien välisten suhteiden (eli assosiaatioiden) kuvauksia. Tietomalleissa luodaan sisältöjä, jotka ovat avointa linkitettyä dataa. Yhteentoimivuusalustalla tietomalli ei siis ole pelkkä kuva, vaan kokoelma eri tahojen määrittelemiä yhteisessä käytössä olevia tietosisältöjä. Tietomallit on tarkoitettu erityisesti loogisten tietomallien tekemiseen.

Mikä on tietokomponenttikirjaston ja soveltamisprofiilin ero?

Tietokomponenttikirjasto on kokoelma uudelleenkäytettäviä tietokomponentteja, eli luokkia, attribuutteja ja assosiaatioita. Tietokomponentit on linkitetty tietoaluekohtaisiin sanastoihin ja kansainvälisiin standardeihin. Tietokomponenttikirjastojen luomisesta ja ylläpidosta vastaavat ensisijaisesti tietoaluekohtaiset ryhmät (esim. rakennettu ympäristö). Tietokomponenttikirjaston luokat määrittelevät tietoalueen sisällön yleisesti, esimerkiksi ottamatta kantaa kenttien pakollisuuteen.

Soveltamisprofiili on looginen tietomalli, jolla kuvataan tilannekohtaisia tietosisältökuvauksia, kuten tietojärjestelmien tai rajapintojen tietosisältöjä. Soveltamisprofiilit muodostetaan uudelleenkäyttämällä tietokomponentteja, tai muodostamalla uusia - mahdollisuuksien mukaan siten, että tietosisältöä kuvaava käsite ja sen määritelmä ehdotetaan lisättäväksi tietoalueen sanastoon. Soveltamisprofiilissa kuvataan tarkasti sovelluskohtaiset rajoitukset tietosisällön suhteen. Tietomäärityksissä voidaan tehdä myös rajauksia tietosisällön sallittuihin arvoihin niin, että sallitut arvot saadaan Koodistot-työkalun koodistoista.

Voiko Tietomallit-työkalulla mallintaa muitakin kuin loogisia tietomalleja?

Kyllä voi. Työkalulla on mahdollista mallintaa myös muun tyyppisiä malleja, kuten käsitteellisiä tietomalleja ja tähtimalleja. Tietomallit-työkalu on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu ns. loogisten tietomallien mallintamiseen.

Tietomallien notaatio perustuu UML-kuvauskieleen, mutta on suppeampi kuin UML:n laaja määritys. Luokkien väliset assosiaatiot kuvataan aina suunnattuina nuolina, kun perinteisessä UML-mallissa assosiaation suunta voi olla myös kaksisuuntainen tai määrittelemätön.

Miten Tietomalleissa kuvattuja tietomalleja voi hyödyntää rajapintojen kuvaamisessa ja toteutuksessa?

Tietomalleissa voi generoida vaihtoehtoisia skeemaformaatteja (JSON Schema, XML Schema, SHACL), joihin sisältyvät ihmisluettava dokumentaatio ja linkit pysyviin URI-tunnisteisiin.

Rajapinnan määrittelyssä voidaan uudelleenkäyttää Tietomallit-työkalun generoimaa JSON Schema kuvausta esimerkiksi Open API / Swagger rajapintamäärityksessä, tai XML Schema -kuvausta osana WSDL-määritystä.

Päivitetty: 20.3.2020