Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä perustuu kansainväliseen, avoimeen ja yleisimmin käytössä olevaan kokonaisarkkitehtuuriviitekehykseen TOGAF® (v. 9.1). Menetelmän avulla voi mallintaa sekä periaatteellisella että teknisellä tasolla.

Periaatteellinen taso

Periaatteellisella tasolla kuvataan, miksi toimintaa kehitetään. Toimintaa voidaan kehittää esimerkiksi kuten esimerkiksi lakien ja säädösten tai organisaation strategisten tavoitteiden vuoksi. Tällä tasolla tehty suunnittelutyö ja sen myötä tuotettavat periaatteet ja linjaukset tuottavat suuntaviivat tarkemman tason ja eri näkökulmien mukaisille kuvauksille, jotka ovat tärkeä osa strategian toimeenpanon suunnittelua.

Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Tavoitetilan arkkitehtuuri on strategisen ja operatiivisen johtamisen väline, jonka avulla kehitetään ja yhtenäistetään toimintaa strategian mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa julkisen hallinnon organisaatioiden kykyä saavuttaa halutunlainen tulevaisuus. Sen avulla ratkaisujen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi ydintoiminnan kehittämiseen.

Arkkitehtuurin tavoitetilan kuvausten avulla voidaan suunnitella ja toteuttaa toiminnallistekninen ympäristö, joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Tässä ympäristössä kaikki osat sopivat toisiinsa ja keskeiset komponentit toteutetaan vain kerran.

Kehittämisen tiekartta

Kehittämisen tiekartta kuvaa strategian toimeenpanon: miten organisaatiota kehitetään pitkäjänteisesti kohti tavoitetilaa useiden vuosien aikana. Tavoitteena on kommunikoida arkkitehtuurin kehittämisen suunnitelma ja vaiheet, jolloin sidosryhmät voivat ennakoida tulevia tuotoksia ja hankkeita. Tämä luo pohjaa yhteisen tavoitetilan saavuttamiseen ja samalla vältetään päällekkäistä tekemistä.

Neljä teknistä näkökulmaa

Teknisellä tasolla kokonaisarkkitehtuuria voi kuvata neljästä eri näkökulmasta:

  • Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa organisaation toiminnan, palvelut ja toiminnalliset rakenteet.
  • Tietoarkkitehtuuri kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuuri tukee muun muassa semanttista yhteentoimivuutta.
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät (mm. sovellukset), niiden suhteet ja ominaisuustiedot.
  • Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurissa kuvataan organisaation ICT-infrastruktuuri, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita.

Arkkitehtuuripankki

Kokonaisarkkitehtuurin mallinnuspalvelu Arkkitehtuuripankki tukee julkishallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurityötä. Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa Arkkitehtuuripankin kaikkien julkishallinnon toiminnan kehittäjien ja arkkitehtien käyttöön. Palvelussa voi mallintaa oman organisaation arkkitehtuuria ja organisaatioiden yhteisiä arkkitehtuureja. Mallinnukset voi myös julkaista kaikkien käyttäjien nähtäviksi ja hyödynnettäviksi.