Sellipäätteillä vähemmän byrokratiaa ja enemmän sisältöä päiviin

Lukuaika 3 minuuttia
Kuva: Simo Ahtee
Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeen laitteiden testikäyttö tapahtui keväällä Hämeenlinnan ja Turun Saramäen vankiloissa. Mika Syrjänen oli yksi Saramäen noin 15 vangista koostuvan testiryhmän jäsenistä.

Tavoitteena oli selvittää käyttäjäkokemusten perusteella, miten sähköiset palvelut voivat parantaa sekä vankien arkea että vankien ja henkilökunnan välistä vuorovaikutusta. Älykäs vankila tuo sellipäätteet Hämeenlinnan uuteen naisvankilaan, ja tulevaisuudessa tavoitteena on tuoda laitteet asteittain myös muihin vankiloihin.

–  Alussa meille selvitettiin, että meiltä otetaan ideoita vastaan. Koen, että meitä kuunneltiin. Lähdin mukaan sillä linjalla, että tiedonkulku henkilökunnan ja vankien välillä nopeutuisi, Mika Syrjänen kertoo.

Syrjänen toteaa, että vankilassa byrokratiaa riittää ja tieto kulkee hitaasti. Siksikin hän toivottaa sellipäätteet tervetulleiksi.

– Esimerkiksi tapaamiset sosiaaliohjaajan tai psykologin kanssa voi sopia ilman kaavakkeiden täyttöä ja odottelua. Viestin voi laittaa suoraan ja vastauksen saa nopeasti. Asia, jonka hoitamiseen on ennen mennyt virkailijan kanssa viikko, voisi hoitua sellipäätteellä viidessä minuutissa.

Syrjänen uskoo, että sähköiset palvelut auttavat myös pitämään vankien vireystilaa yllä ja ne voivat tuoda sisältöä päiviin.

– Digitekniikka avaa mahdollisuuksia ja helpottaa elämää lähitulevaisuudessa. Tämä ei tule vain itseltäni vaan myös monelta muulta.

Toiveissa paremmat kouluttautumismahdollisuudet

Kokeilujaksolla mukana olevat vangit tapasivat kerran viikossa projektin vetäjiä, ja palautteet ja toiveet käytiin yhdessä läpi. Samalla tapahtui uusien sovellusten käytön opastus.

– Pääsimme kirjaston palvelujen pariin, ja esimerkiksi äänikirjoja sai tilattua. Tarjolla oli myös sanomalehtiä, joitakin kursseja ja pelisivustojakin. Odotin lähinnä Wikipedia-palvelua tiedonhakua varten.

Sovellusvalikoima kasvoi jakson edetessä, ja se vaihteli vankiloittain. Esimerkiksi Turussa kokeiltiin psykologin konsultointia videopuheluna sellipäätteeltä. Hämeenlinnassa vangit voivat lähettää viestejä ja ajanvarauspyyntöjä muun muassa sosiaalityöntekijöille ja apulaisjohtajalle.

Kuva: Simo Ahtee

Mika Syrjänen toivoo, että yhteydenpito virkailijoiden kanssa nopeutuisi ja helpottuisi tulevaisuudessa.

Palveluihin kuului myös Helsingin yliopiston ja teknologiayhtiö Reaktorin Tekoälyn perusteet -verkkokurssi.

– Kun toimintoja tuli lisää, alkoi huomata, miten paljon elämä helpottuu. Ainoa negatiivinen kokemus oli se, että verkkoyhteydet eivät toimineet kunnolla.

Rikosseuraamuslaitos kertoi keväällä tiedotteessaan langattomien yhteyksien kärsivän vankiloiden muurien vuoksi.

Syrjänen kertoo odottavansa, että etenkin koulutusmahdollisuudet paranevat vankiloiden digitalisoitumisen myötä. Hän itse lopettelee peruskouluopintojaan Saramäessä ja aloittaa vuoden vaihteessa lukion.

– Koulunkäynnistä voin sanoa sen verran, että tällä hetkellä siihen vaadittava tiedon haku on suurilta osin opinto-ohjaajan ja kirjaston kirjojen varassa. Koulusovellusta ei vielä keväällä saatu toimimaan. Osastolla ei ollut muita opiskelijoita kuin minä, joten kokeilijoita ei ollut tarpeeksi.

Digitalisaation hyvät ja huonot puolet

Syrjänen kertoo, että kokeilujakson tapaamisissa nousi esiin tietotekniikan hallitsemisen merkitys sekä muurien sisällä että ulkopuolella.

– Siviiliyhteiskunta on toisenlainen kuin vankilassa. Vankilaan verrattuna siellä eletään tulevaisuudessa. Monet asiat hoidetaan verkossa, joten on iso apu saada täällä kosketusta digiosaamiseen.

Esiin tuotiin myös tietotekniikkaan liittyvät mahdolliset uhkat ja niiden minimoiminen vankilaympäristössä. Esimerkiksi sosiaalista mediaa ei olla sallimassa hankkeessa. Syrjänen ei usko sosiaaliseen mediaan pääsyn olevan oleellista.

– Ajattelen niin, ettei sosiaalinen media kuulu välttämättä niihin asioihin, joita vangin pitää osata käyttää heti ensimmäisinä päivinä vapauduttuaan. Enkä usko, että sosiaalisella medialla olisi tärkeää painoarvoa täällä, vaan se menee ennemminkin yleisestä ajanvietteestä, hän miettii.

Keväällä nousi Syrjäsen mukaan esiin myös kysymys, voiko vanki pitää päätteen avulla yhteyttä toisella osastolla olevaan tuttuun vankiin.

– Sille ei tule ollenkaan vihreää valoa, ja ymmärrän sen sen hyvin. Negatiiviset asiat voivat levitä ja tietokone antaa siihen mahdollisuudet. Mutta ainakin meidän osastollamme olemme ilmoittaneet, että ennemmin kiinnostaisi, miten voimme viedä omia asioitamme fiksusti eteenpäin.

– Mahdollisissa väärinkäyttötapauksissa noudatetaan kollektiivirangaistusta, jolloin seuraukset koskevat kaikkia, Syrjänen lisää.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja