Maahanmuuttajanaisten digituen tarve noussut muiden tukiasioiden taustalta

Tiina Markkula Joel Aaltonen
6.2.2020 - 14:14
Vuonna 1998 perustettu Monika-Naiset liitto ry edistää maahanmuuttajataustaisten naisten tasa-arvoista asemaa ja osallisuutta Suomessa ja ennaltaehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kotoutumista, suomen kielen opiskelua ja työllistymistä tukevan Kotoutumiskeskus Monikan työntekijöiden huomio on viime aikoina kiinnittynyt kävijöiden kasvavaan digituen tarpeeseen.

Kotoutumiskeskus toimii Helsingin Kalasatamassa. Lisäksi se tarjoaa yksilöneuvontaa Espoossa ja Vantaalla. 

Digi on edellytys yhteiskuntaan sopeutumiselle 

Digitalisaatio koskettaa jo melkein kaikkia elämän osa-alueita. Digiosaamisen puute vaikeuttaa merkittävästi aktiivista toimimista yhteiskunnassa. 

Kotoutumiskeskuksen koordinaattori Riikka Laitinen kertoo, että digituelle on todella tarvetta. Riittävät digitaidot ovat edellytys sille, että maahanmuuttaja voi sopeutua yhteiskuntaamme. 

– Tärkeitä netissä olevia palveluita on paljon ja yleinen oletus on, että niitä osataan käyttää. Jos kielitaito on vähäinen ja digitaidot ovat huonot, jää helposti kaiken ulkopuolelle, toteaa Laitinen. Alkuun meillä ei ollut tietokoneita toimistolla, vaan työntekijät auttoivat omilla laitteillaan. Kun toiminta ja rahoitus on lisääntynyt, olemme voineet hankkia omia välineitä ja lahjoituksiakin on saatu. Tämä on mahdollistanut käytännönläheiset digiryhmät, joissa kaikilla osallistujilla on käytössään kone. 

Monelle Kotoutumiskeskuksen asiakkaalle digitaalisten palvelujen haltuunotto on merkinnyt elämänpiirin laajenemista ja mahdollisten elämänpolkujen koko kirjon löytämistä. 

Tietokoneen avaamisesta työnhaun nyansseihin 

Osin maahanmuuttajataustaisten naisten digiongelmat ovat samankaltaisia, mutta osaamisen taso ja tarpeet vaihtelevat myös paljon. 

– Jotkut eivät ole koskaan edes avanneet tietokonetta. Työnhakuryhmään saattaa toisaalta tulla myös naisia, joilla on jo hyvin hoidetut LinkedIn-profiilit ja paljon osaamista, mutta jotka taas eivät tiedä kaikkia työnhakukanavia tai verkostot puuttuvat. Eniten on kuitenkin naisia, jotka tarvitsevat apua lähtien Kelan sivujen navigoimisesta, pankkitunnuksilla kirjautumisesta tai koululaisperheillä Wilman käyttämisestä, Laitinen kertoo. 

Usein on tärkeää, että tietoa voi saada myös omalla kielellään. Monika-Naisten henkilöstön kielitaito on todella laaja. 

– Meillä on lähes neljäkymmentä työntekijää ja he puhuvat noin kahtakymmentä eri kieltä. Meiltä apua on helpompi saada omalla kielellään, kuin vaikkapa Kelasta. Virkamieskieli voi joskus olla itsellekin vaikeaa, joten välillä on tärkeää, että voimme selittää asiat asiakkaan omalla äidinkielellä, Laitinen sanoo. Monet asiakkaistamme ovat oppineet hyödyntämään älypuhelintensa sovelluksia melkein huomaamattaan. Saattaa selvitä yllättäen, että apua kaipaavat tuntevatkin palveluja jo entuudestaan, mutta käytetyt termit eivät ole tuttuja. 

– Kun esimerkiksi työnhakuryhmässä valmistellaan hakemusta ja kysytään, onko hakijoilla sähköpostiosoite, niin vastauksia ei tule. Myöhemmin voi kuitenkin paljastua, että useimmat käyttävät Gmailia puhelimellaan. Joku on näyttänyt, miten se toimii ja tili on käytössä, mutta sitä ei osata yhdistää sähköpostiin, kertoo Laitinen. 

Kielimuuri ja se ettei tunne ympäröivää yhteiskuntaa tekevät oikeiden tietolähteiden löytämisestä usein hankalaa. Kun luotettavat lähteet eivät ole tuttuja, niin tietoa haalitaan sieltä täältä. 

– Todella moni saa tietonsa esimerkiksi Facebook-ryhmien kautta, mutta niiden tarjoama tieto ei ole kovin luotettavaa. Ja joskus sieltä löytyy täysin väärääkin tietoa, Laitinen huomauttaa. 

Rohkaisua itsenäiseen digipalvelujen käyttöön 

Digituen tavoitteena on, että käyttäjät pystyvät asioimaan palveluissa itsenäisesti ja turvallisesti. Tukea antaessa onkin tärkeää kiinnittää huomioita siihen, että oppiminen ei ole vain näennäistä. Tuen tarve on myös yksilöllistä, osa tarvitsee tukea ja rohkaisua pidempään. 

– Tarkoitus on, että tänne löytävät naiset pääsevät täältä myös pois ja eteenpäin. Täältä saa apua niin pitkään kuin kokee sitä tarvitsevansa, ja kertyneiden taitojen avulla voi sitten ottaa seuraavan askeleen. Jollekin se tarkoittaa työpaikan löytämistä tai koulutukseen pääsemistä, jollekin toiselle taas vaikkapa Wilman käytön oppimista lapsen mennessä kouluun, Laitinen kertoo. 

Kalasataman toimistoa koristavat pirteän väriset huonekalut ja oveen on kiinnitetty tarra, joka muistuttaa lukijaansa: ”Olet tärkeä”. Digiryhmiä pidetään parina kertana viikossa hieman erilaisin painotuksin. Tietokoneet ovat esillä toimiston tiloissa, jotta kynnys tarttua toimeen pienenisi. 

– Meillä on matalan kynnyksen toimintaa, joten mitään tiukkoja tavoitteita ei ole. Ryhmän teemat muotoutuvat sen perusteella kuka niihin tulee ja mitä he sillä hetkellä haluavat oppia, sanoo Laitinen. 

Kotoutumiskeskus Monikaan tulevilla naisilla saattaa olla hyvin vähän tietoa omista oikeuksistaan Suomessa asuvana. Jos ei ole kielitaitoa ja digitaitoa, on vaikeaa hyödyntää omia taitojaan. 

– Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, että mahdollisia ammatteja on niin paljon. Alun perin on ollut mielessä jokin tietty ammatti, mutta kun yhdessä käydään läpi opiskelupaikkoja, niin voi nähdä mahdollisuudet aivan uudella tavalla, Laitinen iloitsee. 

Taidot arkikäyttöön 

Aktiivisena osana yhteiskuntaa toimivalta vaaditaan jo varsin laajaa osaamispankkia ja moni elämän edellytys riippuu digiosaamisesta. Tärkeä osa työtä on taitojen siirtäminen arkikäyttöön. Mutta kuinka ryhmässä opittua voi hyödyntää, jos kotona ei ole tietokonetta? 

– Teemme paljon retkiä kirjastoihin ja kerromme missä muualla on mahdollista hoitaa asioita. Asiakkaillemme on erittäin hyödyllistä, että tutustumme paikkoihin, joissa tietokonetta pääsee käyttämään. Kynnys itse lähtemiseen on matalampi, kun aluksi menemme yhdessä, sanoo Laitinen. 

Monika-Naiset liitossa on käynnissä myös omien kotisivujen saavutettavuuden kehittämisprosessi, jotta mahdollisimman moni apua tarvitseva nainen löytäisi palvelujen piiriin. 

 

Yhteystiedot

Tiina Markkula

Uudenmaan liitto

Joel Aaltonen

Uudenmaan liitto
Kirjoittajat
T
Tiina Markkula
J
Joel Aaltonen

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja