Esitäytetyn perukirjan palaset paikoillaan

Digitalisaation yhtenä keskeisenä tavoitteena tulisi olla turhan manuaalityön vähentäminen sekä kansalaisten ja yritysten eli julkisen sektorin asiakkaiden kuin myös julkisen sektorin toimijoiden itsensä osalta. Läheisen kuolema -verkostossa tämä aihe on tunnistettu keskeisenä ajurina verkostossa jatkuvalle yhteiskehittämiselle. Syksyn 2019 työpajoissa esille nousivat niin tiedon automaattinen liikkuminen eri toimijoiden välillä kuin nykytilassa paperiasiakirjoina tallennetun tiedon muuntaminen digitaalisiksi, rakenteisiksi ja tietosisällöltään standardoiduiksi tietokoosteiksi. Yhtenä teknisluonteisena avainsanana nousivat esiin API-rajapinnat ja niiden ohessa erilaiset teknologispainotteiset tavat mahdollistaa osapuolten tunnistautuminen, erilaiset suostumukset datan käyttöön sekä henkilöiden valtuuttaminen digitaalisesti.

Mikä sitten on se tavoitetila, jota MiniSuomi-kokeilussa ryhdyttäisiin pienoismallimuotoisesti toteuttamaan? Ihmisen kuolema on elämäntapahtuma, johon kytkeytyy yllättävän paljon tietoa ja tekemistä sekä yksityisellä että julkisella puolella. Valitettavan suuri osa tiedoista tuotetaan tällä hetkellä melko vapaamuotoisesti paperisina asiakirjoina, joita parhaimmillaankin välitetään digitalisoidusti vain kuvina toisten ihmisten luettavaksi ja tulkittavaksi. MiniSuomi-kontekstissa muunnamme nämä paperiset asiakirjat rakenteisiksi sähköisiksi "tietokoosteiksi" ja tutkimme mitkä kaikki henkilön kuolintapahtuman muodostaman "ekosysteemin" toimijat voisivat olla näiden tietokoosteiden tiedoista kiinnostuneita tai jopa riippuvaisia.

Perukirja itsessään on vainajan varallisuustietojen osalta helppo toteuttaa - kyse on kuitenkin ensisijaisesti "vain" pankkitilien ja mahdollisten arvo-osuustilien kuolinpäivän saldosta sekä henkilön rekisteröidyistä omistuksista kiinteistö- ja huoneistotietotietojärjestelmässä ja liikennevälineiden rekisterissä. Negatiivista varallisuutta edustavat taasen lähinnä asuntolainat ja kulutusluotot. Standardoimalla näiden tietokokonaisuuksien tietosisällöt sekä semanttisesti että teknisesti, voidaan tuottaa tiedonsiirtorajapintojen "verkosto", joka kuolintapauksen tullessa verkoston tietoon, kerää automaattisesti kokoon tarvittavat tiedot ja kokoaa ne "esitäytetyksi perukirjaksi". Henkilösuhteiden osalta tilanne on luonnollisesti hieman monimutkaisempi, mutta yhdistelmä VTJ:n henkilötietoja, kirkon keskusrekisterin keskitettyjä sukuselvitystietoja, vainajan mahdollisen voimassa olleen avioliiton tietojen sekä mahdollisen testamentin sisältämien perillispiirin ulkopuolisten testamentinsaajien tietoja muodostaa jo pitkälti sen kattavan kuolinpesän osakasluettelon, jonka "varmistamista" niin moni kuolinpesän asioiden selvittelyyn osallistuva taho tänä päivänä peräänkuuluttaa.

Tavoitetilassa seuraavana voisi olla testamentin rakenteistaminen ja sellaisen "esitäytetyn testamenttipalvelun" luominen, joka hyödyntää jo henkilön elinaikana edellisen tietokokonaisuuden eli perukirjan tietoja ns. pohjatietoina. Sama malli voisi päteä myös perinnönjakoon - ja kokeiluympäristössähän on sallittua olettaa että esim. asiakirjoja todistavien tahojen samanaikainen läsnäolo voidaan todistaa esim. GPS-paikannuksella ja erilaisilla digitaalisen allekirjoituksen aikaleimoilla. Ehkäpä lohkoketjuteknologiallakin on jotain annettavaa, kokeilemallahan sekin selviää!