Kommunikointi on ihmisoikeus!

Sami Älli
20.1.2022 - 08:34 Lukuaika 4 minuuttia
Kuva: KVL
Henkilö katsoo korttia.
Puhevammainen ihminen ei tule arjen tilanteissa toimeen puheen avulla. Hänen on vaikea tuottaa tai ymmärtää puhetta. Usein puhevammaan liittyy myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia.

Puhevamma lisää syrjäytymisen riskiä

Vuorovaikutus ja kommunikointi ympäristön ihmisten kanssa kuuluvat ihmisoikeuksiimme. Myös puhevammaisella ihmisellä on oikeus kommunikoida esteettömästi sekä saada tietoa saavutettavassa muodossa.

Digipalveluissa tarvitaan usein kielellisiä taitoja. Tiedon hankkiminen verkosta ja puhelimen käyttö voi olla puhevammaiselle henkilölle haastavaa. Usein kommunikointiin tarvitaan myös enemmän aikaa.

Keinoja on olemassa

Puhetta tukemaan tai korvaamaan on olemassa monenlaisia keinoja. Niiden avulla on mahdollista tukea myös puheen ymmärtämistä. Niin sanottu olemuskieli, eli eleet, ilmeet ja kehonkieli ovat luonnollinen osa ihmisten välistä kanssakäymistä. Niiden käyttö on luontevaa ja usein nopeampaa kuin sanallinen viestintä. 

Puhetta voi tukea tai korvata myös tukiviittomien, kirjoittamisen, piirtämisen ja kuvien avulla. Tukiviittomat ovat yksittäisiä viittomakielen viittomia. Pikapiirtämisellä tai nopealla piirrosviestinnällä voi esimerkiksi havainnollistaa ja esittää vastausvaihtoehtoja. Kuvien avulla voi ilmaista itseään, kun sanallinen viestintä ei ole mahdollista. Monimutkaisten kieliopillisten rakenteiden ja käsitteellisten asioiden ilmaiseminen kuvin on hankalaa. Kuvat ja niiden tulkinta perustuvatkin aina keskustelijoiden väliseen sopimukseen siitä, mitä niillä tarkoitetaan.

Tärkeintä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen onnistumisessa on kuitenkin kommunikointikumppanin halu olla tilanteessa aidosti läsnä, antaa aikaa ja odottaa toisen viestiä, vastata ja mukauttaa omaa ilmaisuaan sekä tarkistaa, että ymmärsi puhevammaisen ihmisen viestin oikein. Kommunikaatiokeskus Tikoteekin LOVIT-muistisäännön avulla jokainen voi harjaantua osaavaksi vuorovaikutuskumppaniksi.  

Papunet tarjoaa ratkaisuja

Papunet-verkkopalvelu on perustettu edistämään puhevammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Papunetista lähi-ihmiset ja alan ammattilaiset ja opiskelijat saavat tietoa puhevammaisuudesta, kommunikointikeinoista sekä työkaluja ja materiaalia käytännön työhön. Papunet täytti vuoden 2021 syksyllä 20 vuotta. Sen toimintaa rahoittaa Veikkaus.

Papunet pyrkii joko suoraan tai välillisesti parantamaan puhevammaisten ihmisten elämää. Papunetin kävijäkyselyssä (N=225) 98–99 % vastaajista koki, että Papunetin materiaalit edistävät tätä tavoitetta.

Papunet on kasvanut merkittäväksi ja käyttäjille merkitykselliseksi palveluksi. Tätä kuvaa viesti Papunetin kävijäkyselyssä marraskuulta 2021: “Kehitysvammatyössäni olen kuvittanut satoja ja satoja päiväohjelmia ja kirjeitä Papunetin kuvilla. Palvelu on ollut käsittämättömän tärkeä työkaluni. Papunetin pelit ovat tuoneet oman perheen muksujen ja seniorien ensi kosketukset pelien maailmaan ja pelien avulla on harjoiteltu tietokoneen käyttöä siis myös työarjen ulkopuolella. Kiitos!” 

Vuonna 2021 Papunet-verkkopalvelussa vierailtiin noin 2,8 miljoonaa kertaa. Papunetin sivuilla on laaja 37 000 kuvan kuvapankki (ruotsinkielisessä kuvapankissa on noin 36 000 kuvaa) sekä kuvatyökalu, jolla voi tehdä omia kommunikointimateriaaleja. Viime vuonna käyttäjät tekivät kuvatyökalulla 700 000 kuvataulua.

Kirjoittaja on Kehitysvammaliiton saavutettavuusyksikön johtaja ja valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen.

Lisätietoa aiheesta:

Kirjoittaja
Sami Älli

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja