Kehittämishaasteet esille pelimuotoisen työpajan avulla – Digikompassia on pelattu jo laajasti ympäri Suomea

Henriikka Eloluoto
4.10.2019 - 08:12 Lukuaika 3 minuuttia
Yhteiskehittämisen työkalu Digikompassi täytti syyskuussa vuoden. Kuluneen vuoden aikana peliä on pelattu ahkerasti ympäri Suomea niin virastoissa, kunnissa kuin muissakin kehittäjäporukoissa.

Yksinkertaistetusti kuvattuna Digikompassi-pelissä on kyse yhteiskehittämisen mallista, jossa tunnistetaan erilaisten muutosajureiden vaikutuksia omaan organisaatioon tai esimerkiksi yhteiseen toimintaan. Pelisession aikana pelaajat muodostavat muutosajureista konkreettisia haasteita, joihin lähdetään hakemaan ratkaisuja. Pelin päätteeksi asetetaan selkeät stepit sille, miten tunnistettua haastetta lähdetään ratkaisemaan.

Pelkästään fasilitoijien roolissa olemme päässeet peluuttamaan peliä aina Rovaniemeltä Kajaanin ja Porin kautta Helsinkiin niin kunnissa, moniorganisaatiollisissa yhteistyöryhmissä kuin virastotasollakin. Yhteensä pelkästään meidän fasilitoimia pelisessioita on takana jo kymmeniä ja uusiakin pelikutsuja otamme edelleen aikataulujen niin salliessa vastaan. 

Palaute pelisessioista on ollut hämmentävän suitsuttavaa. Ja siinä missä pelikokemukset ovat osoittautuneet antoisiksi paitsi pelaajille, ovat ne olleet sitä myös meille fasilitoijille. Palautteen ja tekemiemme huomioiden perusteella myös peli ja pelitapa ovat kehittyneet. Tällä hetkellä käytössä oleva, keväällä uudistettu peliversio vaikuttaa sopivan toinen toistaan erilaisempiin kehittämishaasteisiin.

Porin pelisessiossa pohdittiin työllisyyden edistämistä ja siihen liittyvien eri toimijoiden yhteistyötä.

Mistä on lähdetty ja mihin on tultu?

Pelin alkusiemen kylvettiin keväällä 2018, kun valtiovarainministeriön Digikuntakokeilu-hankkeessa huomattiin tarve jonkinlaiselle avulle digistrategioiden muotoiluun. Pelin kehittäminen tapahtui testiversioita pelaten ja niiden perusteella peliä edelleen kehittäen kesän 2018 aikana. Tuolloin peliä kehittämässä oli monipuolinen tiimi: edustajia oli sekä valtiovarainministeriöstä, tuolloin Valtiokonttorissa olleesta D9-palvelumuotoilutiimista ja Väestörekisterikeskukselta. Lisäksi pelin kehittämisen tukena oli pelillistämisen asiantuntija.

Syksyn, talven ja kevään aikana peliä pelattiin eri organisaatioissa. Osittain pelejä pelattiin organisaatioissa sisäisesti, osittain pelin tekijöiden fasilitoimana. Koska huomasimme, että pelin rytmittämä malli toimii kehittämishaasteiden tunnistamisessa ja niihin liittyvien ratkaisujen hahmottamisessa hyvin, päätimme kerätä pelisessioiden aikana esille nousseet palautteet ylös ja kehittää peliä edelleen. Alkujaan kunnille suunnattu peli taipuisi näin helpommin myös virastoiden ja muiden (julkisten) organisaatioiden käyttöön.

Miksi juuri pelillisyys?

Yhteiskehittämisen yhteydessä puhuttaessa pelillisyydellä tarkoitetaan pelimaailmasta tuttujen elementtien yhdistämistä tavoitehakuiseen työpajaan. Pelimaailmasta tuttu struktuuri ohjaa työpajan kulkua, mutta voittajan löytämisen sijaan pelissä pyritään yhteisen tavoitteen, tässä tapauksessa kehittämisuunnitelman rungon, muodostamiseen. Pelilliset elementit, kuten kortit ja pelilauta, tukevat pelin luoman struktuurin toteutumista ja tuovat pelaajille inputteja, joiden suuntaan keskustelu ohjautuu. Antoisinta pelaamisessa ei ole peli itsessään, vaan pelin aikana noussut keskustelu yhteisen tavoitteen löytämiseksi ja saavuttamiseksi. Tähän on äärimmäisen harvoin työarjessa muuten aikaa ja pelitapa antaa kaikille pelaajille mahdollisuuden osallistua keskusteluun tasavertaisina.

Osallistujilta on pyydetty palautetta jokaisen fasilitoidun pelisession jälkeen. Palautteiden perusteella peliä kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

Mitä järkeä tässä on?

Paljonkin. Nyt puoli vuotta pelin uudistamisen ja lukuisten pelisessioiden jälkeen on todettava, että päivittäminen kannatti ja täytti tavoitteensa. Peli toimii hyvin erilaisten pelaajakokoonpanojen ja substanssien kanssa. Pelikertojen aikana on esimerkiksi kehitetty suuren organisaation digisteppejä, etsitty yhteistyökeinoja työllisyyden edistämiseen, mietitty eri kokoisten kuntien kehittämishaasteita ja ratkaisuja ja pohdittu miten moniorganisaatiollinen ja monialaista tukea antava organisaatio pystyisi toimimaan tehokkaammin ja asiakas- ja työntekijätarpeita paremmin kuunnellen.

Eri organisaatiossa järjestetyt pelisessiot ovat olleet myös meille tekijöille erittäin opettavaisia. Olemme saaneet tutustua meille täysin tuntemattomiin toimialoihin, tutustuneet aivan ihaniin ihmisiin, päässeet kuulemaan eri organisaatioissa olevista kehittämisen haasteista ja nähneet läheltä sitä arkea, jollaisessa eri organisaatioiden ja palveluiden kehittäjät työskentelevät. Haasteet harvoin ovat digissä, mutta kulminoituvat siihen. 

Vierailuiden aikana tekemämme havainnot auttavat meitä merkittävästi eteenpäin suunnitellessamme (yhdessä muiden julkisen sektorin digitalisaation edistäjien ja kehittäjien kanssa) uutta Suomidigiä. Ei liene olemassa sellaista digimokkulaa, joka yksinään ratkaisisi toiminnan kehittämiseen liittyviä haasteita. Taustalle vaaditaan aina toimintatapojen muutos. Ja Suomidigissä tavoitteenamme on, ettei kukaan julkisen sektorin digitalisaation kehittäjistä tai edistäjistä jäisi kehittämishaasteidensa kanssa yksin.

Kirjoittaja

Henriikka Eloluoto työskentelee Väestörekisterikeskuksessa osana Suomidigi-tiimiä.

Kirjoittaja

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja