Huijari tekee työnsä myös pandemian aikana

Tapani Veija
18.3.2020 - 15:05 Päivitetty
Yksilön ja yhteisöjen vastuuta korostetaan poikkeusoloissa, mutta verkossa saatetaan silti toimia ajattelemattomasti. Kriisit saavat liikkeelle myös huijareita, jotka pyrkivät hyötymään kansalaisten pelosta ja epätoivosta, kirjoittaa Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hankkeen projektipäällikkö Tapani Veija.

Useat kansainväliset mediat ovat jo ehtineet raportoida erilaisista tietojenkalastelu- ja huijausviesteistä, joissa koronavirusta hyödyntämällä pyritään huijaamaan ihmisiä. Myös Kyberturvallisuuskeskus tiedotti kansalaisia huijauksista ja poliisi varoitti ovelle ilmestyneistä valeammattilaisista, jotka esiintyivät koronavirusasiantuntijoina. 

Uutta tämä ei varsinaisesti ole, sillä Suomessakin liikkuu jatkuvasti useita netti- ja mobiilihuijauksia. Huijaukset ovat kuitenkin normaalia vastenmielisempiä silloin, kun niissä käytetään hyödyksi maailmanlaajuista kriisiä ja sen aiheuttamaa pelkoa.

Nykymaailman poikkeusoloissa ihminen on monesti riippuvainen digitaalisista palveluista ja sosiaalisesta mediasta. Uusin tieto on saatava nopeasti ja helposti. Tällöin pelko saattaa kuitenkin sumentaa kriittisen ajattelun, jolloin parhaimmatkin meistä voivat erehtyä jakamaan disinformaatiota Facebookissa tai lataamaan sähköpostin mukana tulleen ”viranomaisen” tiedotteen ilman sen suurempaa pohdintaa.

Tällainen toiminta on täysin inhimillistä, mutta sen seurauksia ei aina osata ajatella.

Harva miettii, miten oma toiminta netissä vaikuttaa muihin, varsinkaan yhteiskunnan ollessa poikkeusoloissa. Tällöin unohtuvat erityisesti ne, jotka eivät osaa tai kykene erottamaan oikeaa tietoa väärästä tai joiden digitaidot eivät ole riittävällä tasolla. Viraaleja some-julkaisuja jaetaan surutta ja uskotaan sähköposteja, joiden lähettäjä ja sisältö vaikuttaisi normaaliaikoina epäilyttäviltä. Pahimmassa tapauksessa huijareiden lähettämiä vakoiluohjelmia ja tietojenkalastelulinkkejä jaetaan vahingossa eteenpäin omille verkostoille.

Nyt jos koskaan on siis oikea hetki rauhoittua ja miettiä ennen kuin toimii netissä. Linkkien avaaminen, omien tietojen luovuttaminen ja kyseenalaisen informaation jakaminen on aina syytä tehdä harkiten. Huijausten riskiryhmään kun kuuluu jokainen meistä, kunhan hetki vain on oikea.

Koronavirusta hyödyntäviä huijauksia kohdistuu kuluttajien lisäksi nyt myös yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Alkuvuonna kiusana olleet IT-tukihuijaukset saivat ihmiset ja organisaatiot huomaamaan, kuinka paljon Suomi luottaa ”asiantuntijoihin” ja ”ammattilaisiin”. Varautuminen tältä osin kuitenkin unohtuu helposti, kun huijareiden sijaan vaarana on fyysinen uhka.

Vaikka organisaatioiden voimavarat olisi siirretty koronaviruksen aiheuttamien seurauksien hoitamiseen, tulisi nyt panostaa myös kyberturvallisuuteen. Huijausten aiheuttamia pienempiä kriisejä ei tarvita yhteenkään organisaatioon tällä hetkellä. 

Kaikki eivät kuitenkaan pääse hyötymään työantajan aktiivisuudesta, joten viranomaisten, alan yritysten ja järjestöjen tulisi myös tunnistaa oma roolinsa kansalaisten digiturvallisuuden turvaamisessa pandemiankin aikana. Keskeisimpänä tässä työssä ovat viranomaiset ja digituen antajat, joiden viestinnässä olisi hyvä muistaa käsienpesuohjeiden lisäksi huijaukset, jotta jokainen saisi riittävät tiedot huijauksilta välttymiseen.

 

Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hanke pyrkii kouluttamisen, tiedottamisen ja neuvonnan avulla ennaltaehkäisemään digihuijauksia. Hanke tiedottaa myös ajankohtaisista koronavirukseen liittyvistä huijauksista ja pyrkii tarjoamaan tietoa huijauksista ja niiden välttämisestä poikkeusoloissakin nettisivuillaan, osoitteessa www.huijausinfo.fi.

Kirjoittaja
T
Tapani Veija

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja