Enemmän arvostusta digitalisaation hiljaisille kannattelijoille

Eveliina Saari
12.11.2019 - 08:11
Kuva: Markus Spiske / Unsplash
kuvituskuva
Tiesitkö, että valtakunnallinen digituen toimintamalli nojaa vahvasti vapaaehtoisten digituen antajien voimaan? He ovat hyvin innostuneita tehtävästään ja antavat aikaa, osaamista sekä tukea älylaitteidensa kanssa kamppailevien kansalaisten käyttöön. He pitävät osaltaan huolta, että kaikki pysyvät digitalisoituvassa yhteiskunnassamme mukana. On aika nostaa esiin nämä digitalisaation hiljaiset kannattelijat.

Digituen antajille kohdistetun arviointikyselymme mukaan suurin osa vapaaehtoisista opettaa digitaitoja järjestöjen tai kirjastojen piirissä yli seitsemän tuntia, jotkut jopa yli 10 tuntia kuukaudessa. Vapaaehtoiset vertaistuen antajat ovat keskimäärin juuri eläkkeelle jääneitä naisia ja miehiä, jotka kokevat, että digitaitoja opettamalla he pysyvät itsekin kehityksessä mukana. He kokevat opastamistehtävän jopa mielekkäämmäksi kuin julkisissa palveluissa opastamista tekevät työntekijät.

Mitä haasteita digituen antajat kohtaavat?

Kun julkisten palveluiden oma henkilöstö keskittyy oman palvelunsa käytön opastamiseen, jää laitteiden yleisen käyttötaidon opastus usein vapaaehtoisten varaan. Vapaaehtoiset digituen antajat kohtaavat kansalaisten ongelmia laidasta laitaan. Kysymys saattaa olla hyvin spesifi liittyen esimerkiksi johonkin tietokoneen tai älylaitteen ominaisuuden parempaan hyödyntämiseen. Osa taas on juuri hankkinut tai saanut uuden älylaitteen ja he voivat puolestaan kysyä esimerkiksi sitä, miten tällä laitteella voi soittaa puheluita.

Vapaaehtoisille voi joskus tulla tunne, että neuvontaan varattu aika ei riitä asiakkaan tarpeisiin nähden. Opastettaessa digipalveluiden käyttöä, joissa tarvitaan vahva tunnistautuminen, on ohjaaminen koettu lähes mahdottomaksi ilman palvelun digitaalista harjoittelualustaa.

Mitä osaamista tarvitsevat?

Laitteiden eri teknologialogiikat aiheuttavat päänvaivaa vapaaehtoisille. Windows, Android ja Apple – kaikki ohjelmistot vaativat omanlaistaan osaamista eikä digituen antaja voi tietää etukäteen, millaisen laitteen kanssa apua tullaan pyytämään. Suurin osaamistarve vapaaehtoisten piirissä onkin erimerkkisten laitteiden ja tarjolla olevien palveluiden parempi tunteminen. Monet pohtivat myös sitä, mistä saada eväitä kansalaisten pelkojen ylittämiseen ja tarpeiden ymmärtämiseen.

Enemmän tukea vapaaehtoisille

Kun valtakunnallista digituen toimintamallia kehitetään edelleen, kannattaa pohtia, kuinka vapaaehtoistyötä voidaan vahvistaa ja tukea entistä paremmin. Vaikka digituen antajat on motivoitunut ja innostunut joukko, on toimintamalli hauras ja uusien opastajien houkuttelu tehtävään tärkeää. Digituen antajat tarvitsevat organisoitua osaamisen kehittämistä, palkitsemista ja kehittämisideoiden eteenpäin viemistä sekä kuntien että alueiden tasolla.

Vuosittainen kehittävä arviointi alueellisen digituen verkoston kesken voi myös toimia hyvänä eri toimijoiden näkökulmien kohtaamisareenana ja alueellisen digituen kehittäjänä.

Kysely ja havainnot, joihin tekstissä viitataan, perustuvat Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa sekä Pohjois-Karjalassa vuosina 2018 ja 2019 tehtyyn digituen kyselyyn sekä sekä lokakuussa 2019 toteutettuihin Digituen väliarviointipajoihin.

Lisätietoa Kokeilut käytäntöön -menetelmästä: https://www.ttl.fi/kokeilut-kaytantoon-tyokirja/

Kirjoittaja
Eveliina Saari
Johtava tutkija, Työterveyslaitos
Eveliina Saari on Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsen. Hän on kehittänyt yhdessä Väestörekisterikeskuksen kanssa viiden alueellisen digituen mallin arviointitapaa, joka perustuu #kokeilutkäytäntöön menetelmään.

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja