Digitalisaation suunnannäyttäjät digiohjelmaa rakentamassa

Marjukka Saarijärvi Sanna Juutinen
26.9.2019 - 15:32 Lukuaika 3 minuuttia
Digitalisaatio-ohjelmaa työstetään yhessä.
Digitalisaation suunnannäyttäjät kokoontuivat 6.9.2019 Wanhaan Satamaan Helsingissä. Teema ”Minkälaisen digitalisaation edistämisen ohjelman haluamme yhdessä rakentaa?” keräsi iltapäivällä 60 kiinnostunutta yhteiseen työskentelyyn. Työpajan suunnittelivat ja toteuttivat meille Suomidigin mahtavat asiantuntijat.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelman tavoitteena on ”rakentaa digitalisaation edistämisen ohjelma, jonka myötä julkiset palvelut on oltava kansalaisten ja yritysten saatavilla digitaalisina vuoteen 2023 mennessä”.

Digiohjelmaa käsittelevän työpajan osallistujissa oli mukana niin virkamiehiä, yritysten kuin kolmannen sektorinkin edustajia. Työpajassa osallistujat jaettiin yhdeksään ryhmään, jotka tallensivat tehtäviä ja käymäänsä keskustelua pöydällä olevien materiaalien avulla. Työpajan tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tarpeita osallistujilla oli hallitusohjelmatavoitetta toteuttavaa digiohjelmaa kohtaan.

Työpajassa käytiin ensin läpi digikehittämisen nykytilaa ja sen jälkeen siirryttiin tarkastelemaan tavoitteita. Lopuksi jokainen ryhmä esitteli tärkeimmät tavoitteensa digiohjelmalle sekä hyväksi havaitsemiaan osallistumisen tapoja.

Päivän anti ylitti ennakko-odotuksemme ja olemme valtiovarainministeriössä iloisia tästä aktiivisuudesta ja työskentelyn tuloksista. Julkaisemme Suomidigissä työpajan tuloksia kahdessa erässä. Tässä ensimmäinen koonti.

Panostusta yhdessä tekemiseen ja viestintään

Työpajan tuloksissa nousee toistuvasti esiin tarve aktiiviseen viestintään - avoimuuteen joka käänteessä.  Yhteiskehittäminen ja erilaiset työpajat tukevat avoimuutta ja mahdollisuutta osallistua digitalisaation edistämiseen yhdessä eri sektorien kanssa. Yhdessä tekemisessä keskeisiä toimijoita ovat kunta–valtio-yhteistyön lisäksi ehdottomasti yhteistyö sekä yritysten että kolmannen sektorin kanssa.

Yhteiskehittämisen tarpeita

Ensinnä toivottiin yhteistä komponenttikirjastoa digipalvelujen kehittämiseen. Digipalveluun tulevat elementit olisivat näin valmiina, jolloin samasta kehittämisestä ei joutuisi maksamaan moneen kertaan. Mukaan tulisi saada kaikki julkista tehtävää hoitavat. Olisiko äskettäin julkaistu Suomi.fi Design System –kirjasto ja sieltä löytyvät ensimmäiset käyttöliittymäkomponentit jo askel tähän suuntaan?

Muita johtotähtiä kehittämisessä ovat osallistujien mielestä mm. SAFe eli ketterä kehittäminen, koodien EU-tasoinen yhteentoimivuus ja ratkaisuarkkitehtuuri. Myös valtion tarjoama tunnistusväline alaikäisille ja muille tarvitsijoille nostettiin esiin. Entä voisimmeko hyödyntää tekoälyä pysyäksemme nykyistä paremmin perillä eri puolilla käynnissä olevista kehittämishankkeista ja niiden tuloksista? Kuntien digipalvelujen kehittämiseen toivottiin tukea.

Tässä muutama makupala mainitaksemme. Työpajasta saimme runsaasti myös muitakin havaintoja ja huomioita, mitä digiohjelmaan voisi sisältyä ja niistä on ohjelman kehittämisessä runsaasti hyötyä.

Digiohjelman roolista ja toimintatavoista

Osallistujat tunnistivat tarpeen yhteiselle julkishallinnon digihankkeiden ja osaamisen hallinta- ja koordinointihankkeelle. Kansalliselle priorisoinnille tekemisen järjestyksestä, huomioiden sivusta tulevat lait ja tekninen velka, olisi kysyntää. Etenemisen ja tavoiteltujen hyötyjen mittareita pitäisi määritellä heti alkutaipaleella.

Yhdenvertaiset digiratkaisut panostaen kansalaisiin ja pieniin yrityksiin voisi olla keskeinen tavoite. Modulaarisuus ja My Data nostettiin myös tärkeiksi. My Data koskee kaikkea kansalaiseen liittyvää tietoa: menettelytavat tietoihin pääsemiseen ja jakamiseen.

Peräänkuulutettiin monimuotoisuutta digitalisaation johtamiseen:

  • sitouttamista
  • markkinointia
  • käyttäjänäkökulmaa
  • insentiivejä
  • pakottamista

Asiakkaan palvelu ensin, digi vain toteutusväline

Digitalisaation ison kuvan kehittämisen rinnalla on aina pidettävä mielessä asiakkaiden tarpeet ja arki. Toteutetaanko asioita jotka oikeasti tuottavat lisäarvoa tai hyötyä kansalaisille ja muille hallinnon asiakkaille? Palvelut ja elämäntapahtumat ensin, digi on vain toteutusväline, muistutettiin.

Arjen polun tulisi olla digielämän pohja. Ihmisellä on vain yksi elämä, jonka aikana hän tarvitsee erilaisia palveluita. Mahdollistetaan palveluiden yhteentoimivuus tälle pohjalle.

Kirjoittajat

Sanna Juutinen työskentelee erityisasiantuntijana valtiovarainministeriössä.

Marjukka Saarijärvi työskentelee neuvottelevana virkamiehenä valtiovarainministeriössä.

Kirjoittajat
Marjukka Saarijärvi
neuvotteleva virkamies, VM

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja