Digitaitojen kehittäminen on yhteiskunnan ja yksilön yhteinen tehtävä

Mirva Gullman Jessica Fagerström
5.12.2019 - 13:47
Kuva: Markku Pajulahti
Palveluiden siirryttyä verkkoon monen kansalaisen arki on helpottunut, koska asioitaan voi hoitaa ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla digitaidoista on tullut uusia kansalaistaitoja. Muutos kasvokkain tapahtuneesta asioinnista sähköiseen on tapahtunut nopeasti eikä kaikilla kansalaisilla ole riittävää osaamista sähköiseen asiointiin.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella on puutteelliset digitaidot, ei ole saatavilla. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka monella on puutteelliset digitaidot, ei ole saatavilla. Se kuitenkin tiedetään, että digiosaamisen kehittämistä tarvitaan nykyään koko elämän ajan.

Suomi on yksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa. Meillä suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Digitaitojen kehittämisen tarve on kuitenkin tiedostettu julkisen hallinnon taholla ja sitä varten on käynnistetty useita kehittämishankkeita.

Pohjanmaalla toimii useita kansalaisten digitaitoja edistäviä hankkeita sekä lisäksi maakunnan laajuinen verkosto, jonka tavoitteena on kehittää kansalaisille tarjottavaa digitukea. Digituella tarkoitetaan verkkoasioinnin ja älylaitteiden käytön opastusta. Digituen verkostoon kuuluu kirjastojen, kansalaisopistojen, kuntien muiden toimijoiden ja järjestöjen edustajia sekä viranomaisia. Verkoston toimintaa koordinoi Pohjanmaan liiton digituki-hanke. Projektipäällikkö Jessica Fagerström toteaa, että digituen saatavuus Pohjanmaalla on melko hyvällä tasolla.

– Kuntien, viranomaisten ja järjestöjen toiminta kehittyy koko ajan, jotta se pystyy vastaamaan asiakkaiden eri tarpeisiin. Pohjanmaalla huomioidaan myös eri kohderyhmien tarpeita. Haasteita toki löytyy myös, ja näitä mietitään yhdessä digituen verkostossa. Digituesta tiedottaminen on tärkeää, koska vaarana on, että asiakkaat eivät löydä tarjolla olevaa palvelua. Toimijakenttä on laaja ja koottua tietoa digituen tarjonnasta ei tällä hetkellä ole. Haasteellista on myös tavoittaa niitä kohderyhmiä, joilla on kaikkein heikoimmat digitaidot. Matala kynnys ja digitukipalvelujen monipuolisuus ovat keskeisiä.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) eli ns. digipalvelulaki tuli voimaan 1.4.2019 ja sillä toimeenpannaan saavutettavuusdirektiivi Suomessa. Laissa säädetään myös sähköisten palvelujen järjestämisestä sekä niihin liittyvästä tuesta. Viranomaisten kuten Kelan, TE-palvelujen ja kuntien on digipalvelulain velvoittamana järjestettävä tukea tarjoamiensa digipalveluiden käyttöön. Digipalvelulaki antaa asiakkaille oikeuden hyvään digitaaliseen palveluun, mutta ei velvoita käyttämään niitä. Julkisen sektorin toimijoita sen sijaan velvoitetaan tekemään tarjoamansa digitaaliset palvelut (verkkosivut, mobiilisovellukset) saavutettaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranomaisten on digipalveluissaan tiedotettava asiakkailleen miten sähköinen asiointi toteutetaan. Tämän lisäksi asiakkaiden nähtävillä on oltava tieto mistä voi tarvittaessa saada neuvoja palvelun käyttämiseen. 

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta

Laki sisältää digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset sekä viranomaisten digitaalisten palvelujen suunnittelua ja ylläpitoa sekä sähköisen tunnistamisen perusteita koskevat vaatimukset.

Lain 5 § säädetään digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, muun muassa että:

  • Viranomaisen on julkaistava digitaalisessa palvelussa yhteystieto, josta jokaisella on mahdollisuus saada neuvoja viranomaisen digitaalisen palvelun käyttämiseksi.
  • Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan asioiden hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvontaan liittyvä yhteystieto on julkaistava digitaalisessa palvelussa ja sen on löydyttävä helposti. Neuvonnan on oltava maksutonta.

Digitaalisten palvelujen tarjoamiseen liittyen on julkaistu koulutus, joka johdattaa lain velvoitteisiin.

Eli kun julkiset palvelut sähköistetään on myös tarjottava tukea niiden käyttöön. Tämän eri palveluihin kohdistuvan tuen lisäksi on toimijoita, jotka järjestävät yleistä, osaamista edistävää tukea, esimerkiksi kirjastot ja kansalaisopistot.

– Myös näiden toimijoiden rahoituksessa on viime aikoina huomioitu niiden digiosaamista edistävä tehtävä, sanoo Fagerström.

Kirjastojen tehtävänä on lain (1492/2016 laki yleisistä kirjastoista) mukaan edistää asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa sekä turvata tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. Lain keskeisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä ja vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Yksi keino on kirjastojen tarjoama maksuton opastus digilaitteiden ja -ohjelmien käyttöön sekä kirjaston omiin verkkopalveluihin. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovatkin saaneet erillisrahoituksen ajalle 2019-2020 kirjastohenkilöstön digitaalisten laitteiden ja palvelujen osaamisen päivittämiseen. Vaasan osalta tämä tarkoittaa käytännössä informaatikkoa, joka järjestää Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kirjastoissa kirjastoammattilaisille koulutusta ja vierihoitoa digiosaamisessa, kertoo palvelupäällikkö Marja Mikola Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluista. Mikola iloitsee myös, että Vaasan kaupunginkirjastossa noin vuoden ajan toteutettu digitalkkari-palvelu on osoittautunut menestykseksi. Digitalkkareina pääkirjaston ala-aulassa ovat toimineet datanomi-opiskelijat työssäoppimisjaksoillaan sekä palkkatuella palkatut henkilöt. Digitalkkarit ovat saaneet ahkerimmin ratkoa älypuhelimiin liittyviä pulmia. Kirjastot matalan kynnyksen julkisina avoimina tiloina ovat erinomaisia monenlaisen toiminnan, myös digiopastusten, paikkoja.

Kansalaisopistot tarjoavat tietoja ja taitoja kehittäviä kursseja -myös digitaitojen kehittämiseen. Viime vuosien aikana perinteisten lukukauden pituisten kurssien sijaan tarjonta on painottunut lyhyempiin kursseihin ja digitaidoissa usein henkilökohtaiseen opastukseen. Esimerkiksi Mustasaaren aikuisopiston Digitupa-hanke järjestää eri puolilla kuntaa yksilöllistä ja maksutonta opastusta kaikenikäisille sähköiseen asiointiin ja erilaisten laitteiden käyttöön. Toimintaa seurataan ja arvioidaan, jotta saadaan tietoa kuntalaisten palvelutarpeista.

Digitupa-hankkeen projektityöntekijä Anna Klemets kertoo, että digitupia on tarjolla kevään 2020 aikana ympäri kuntaa.

– Kaikenlaiset kysymykset ovat tervetulleita! 

Tarkoituksena on myös kartoittaa jo digitukea antavien tarpeita, jotta heille voidaan tarjota ohjausta ja tukea tehtävässään.

Tukea on siis tarjolla, mutta tieto digitaitojen kehittämismahdollisuuksista ei välttämättä tavoita kaikkia kansalaisia. Haastavinta on tavoittaa erityisesti ne kansalaiset, jotka eivät aktiivisesti hakeudu palvelujen pariin – oli kyseessä sähköinen tai perinteinen, kasvokkain hoidettava asiointi. Ajan tasalla pysyminen ja oman osaamisen kehittäminen edellyttää myös kansalaiselta omaa vastuuta. Myös tietoa kansalaisten digitaidoista ja niiden kehittämistarpeista tarvitaan, jotta pystymme tukeamaan kansalaisten digitaitoja nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Kirjoittajat
Jessica Fagerström
projektipäällikkö, Pohjanmaan digitukipilotti

Kommentit

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja