Porvoon kaupunki haki apua palvelumuotoilusta Suomi.fi-valtuuksien hallintamallin luomisessa
Valtiovarainministeriö yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa myönsi kesällä asiantuntijatukea Porvoon kaupungille. Asiantuntijatuen avulla Porvoon kaupungin tavoitteena oli luoda ja jalkauttaa suomi.fi-valtuuksien hallintamalli, jossa asiointivaltuuksien myöntäjän ja valtuutetun työ on sujuvaa ja automatisoitua.
Koska Porvoon kaupungin työ on vielä kesken, tämä blogin tavoitteena ei ole käsitellä vielä projektin konkreettisia tuloksia, vaan tässä pohditaan prosessia, jonka avulla saavutetaan päämäärä. Projektissa syntyy Suomi.fi-valtuuksien hallintamalli, jonka tavoitteena on olla merkityksellinen kaikille digitaalisten palveluiden parissa työskenteleville.
Näin palvelumuotoilua hyödynnettiin asiointivaltuusprosessin kehittämisessä
DVV:n asiantuntijat fasilitoivat ja edistivät työtä palvelumuotoilun keinoin. Yhteiskäyttöalustana toimi Miro-sovellus, joka osoittautui toimivaksi yhteissuunnittelun työvälineeksi.
Palvelumuotoiluprosessi perustui odotetusti tuplatimanttimalliin: aluksi laajennettiin kaikkien ymmärrystä, sen jälkeen analyysi-vaiheessa rajattiin haastetta. Kun oli olemassa visio hallintamallin konseptista, ideointivaiheessa taas laajennettiin, kunnes lopuksi protoiluvaiheessa supistettiin. Työkaluina käytettiin haastatteluja, työpajatyöskentelyä, data-analyysia, Service Blueprintiä, palvelupolkua ja käyttäjätestausta.
Palvelumuotoilu perustui yhdessä tekemiseen ja siinä otettiin eri näkökulmat laajasti mukaan prosessiin. Palvelumuotoilun työkalujen hyödyntäminen oli näin ollen linjassa Porvoon kaupungin arvojen (yhdessä, vastuullisesti, toisiamme arvostaen, rohkeasti) kanssa.
Olisiko sama tulos saavutettu ilman palvelumuotoilun keinoja?
Entinen kollega tokaisi taannoin: palvelumuotoilu on pelkkää hypetystä, jossa vanhoille työkaluille on keksitty uusi nimi. Tartun sanaan työkalu, joka mielestäni tässä on avainsana. Suurin osa meistä esimerkiksi tietää, miten tulisi syödä terveellisesti, mutta tästä huolimatta terveellisiä elämäntapoja on aika ajoin haasteellista ylläpitää. Tämä on yleensä tulos siitä, että meiltä puuttuu konkreettiset työkalut terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen. Tieto itsessään ei siis riitä tavoitellessamme muutosta tai kehitystä.
BJ Foggin kirjasta innostuneena ajattelen, että myös (julkis)organisaatioissa tärkeätä on löytää toimivat, yksinkertaiset työkalut, jotka mahdollistavat muutosten läpiviemisen. Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu ovatkin omiaan antamaan työkalut sekä nykytilan että tavoitetilan hahmottamiseen että luomaan askelmerkit nykytilasta tavoitetilaan.
Tässä projektissa palvelumuotoilun työkalujen avulla kehittäminen muuttui luovasta, aikaa vievästä kaaoksesta systemaattiseksi prosessiksi. Jäsennellyn prosessin hyviä puolia ovat epävarmuuden vähentämisen lisäksi osallistavuus, toistettavuus ja tehokkuus.
Koen, että erityisesti Porvoon, Tampereen, Kotkan, Kauniaisten ja Hämeenlinnan kaupunkien asiantuntijoiden kanssa käydyt haastattelut olivat avain hyvään lopputulokseen. Ilman näiden henkilöiden panosta näin hyvää lopputulosta ei olisi syntynyt eikä Porvoon kaupungilla näin ollen olisi valmista hallintamallia, joka vain odottaa käyttöönottoa.
Koen, että erityisesti Porvoon, Tampereen, Kotkan, Kauniaisten ja Hämeenlinnan kaupunkien asiantuntijoiden kanssa käydyt haastattelut olivat avain hyvään lopputulokseen. Ilman näiden henkilöiden panosta näin hyvää lopputulosta ei olisi syntynyt eikä Porvoon kaupungilla näin ollen olisi valmista hallintamallia, joka vain odottaa käyttöönottoa.
Projektin yhteenveto ja materiaalit julkaistaan 15.12.2022 mennessä.
Kommentit
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja