Digiasioinnin lainsäädäntöesteet tunnistetaan yhteistyöllä

Kyselyyn annettujen vastausten perusteella vahvistui käsitys siitä, että monet työryhmällä jo selvitettävänä olevat asiat ovat todellisia haasteita digiasioinnin edistämiselle myös käytännössä. Vastauksissa oli tunnistettu yksittäisiä digiasiointia estäviä säännöksiä, mutta useissa vastauksissa tunnistetut haasteet olivat tätä laajempia. Esimerkiksi useissa vastauksissa nousi esiin digiasiointia koskevan lainsäädännön, kuten tietosuojalainsäädännön, tulkinnan haasteellisuus sekä tulkintaohjeiden ja linjausten puuttuminen. Myös tarve digiasioinnin ensisijaisuuden edistämiselle ja puolesta-asiointimahdollisuuksien kehittämiselle toistuivat vastauksissa.

Voimassa olevan lainsäädännön tarkastelun lisäksi työryhmä huomioi myös uuden lainsäädännön valmistelun. Työryhmä pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että lainvalmistelussa varmistettaisiin sääntelyn yhteensopivuus digitalisaation kanssa sekä se, että sääntelyn toimeenpanon vaikutuksia digitalisaation näkökulmasta arvioitaisiin riittävästi.[1] Esimerkiksi EU:n toteuttaman DESI-indeksin[2] kärkimaassa Tanskassa on heinäkuusta 2018 alkaen edellytetty, että uusi lainsäädäntö on yhteensopiva digitalisaation kanssa ja että uuden sääntelyn toimeenpanon vaikutukset on julkisen sektorin osalta arvioitu määrätyistä näkökulmista. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa tehokas ja yhtenäinen digitaalinen julkishallinto.[3]

Äskettäin julkaistun tiedon mukaan Tanska pyrkii myös kehittämään yhdessä OECD:n kanssa 6/2022–6/2023 välisenä aikana menetelmän, jonka avulla olisi mahdollista tunnistaa ja priorisoida voimassa oleva lainsäädäntö, jota tulee tarkastella uudelleen digitalisaation näkökulmasta. Menetelmän on tarkoitus tulla hyödynnettäväksi myös muille valtioille.[4] Työryhmä ei valitettavasti ehdi hyödyntämään tätä menetelmää kartoittaessaan digiasiointia estävää sääntelyä, mutta suuntaa kartoitukselle on mahdollista saada Suomen digitaalisesta kompassista, jonka luonnosversio on parhaillaan lausuttavana.[5] Luonnosversio sisältää julkisten palvelujen digitalisaation strategiset tavoitteet ja avaintulokset vuodelle 2030. Kun yhteinen päämäärä on tiedossa, on helpompi tunnistaa matkalla olevia haasteita ja asettaa muutostarpeita tärkeysjärjestykseen.

Muutostarpeiden tunnistamisen ja priorisoinnin edellytyksenä on kuitenkin tiivis yhteistyö lainsäädännön soveltajien kanssa. Sen lisäksi, että työryhmän jäseniin voi edelleen olla yhteydessä ja kertoa muutostarpeista, aikomuksena on järjestää alkusyksystä avoin keskustelutilaisuus, jossa työryhmä kertoo tekemästään selvitystyöstä ja kuulee näkemyksiä työnsä tueksi. Tilaisuudesta tiedotetaan lähempänä tarkemmin. Saatujen kommenttien pohjalta työryhmä jatkaa kohti työryhmän lopputuotosten julkaisua loppuvuodesta 2022.

[1] Huomiona tässä yhteydessä, että uudistettavan lainvalmistelun vaikutusarviointiohjeen luonnos on parhaillaan lausuttavana. Kts. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=073faabe-99d1-4b98-becd-db15a151a2ab

[2] https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/desi

[3] https://en.digst.dk/policy-and-strategy/digital-ready-legislation/ ja https://en.digst.dk/media/20206/en_guidance-regarding-digital-ready-legislation-2018.pdf

[4] https://en.digst.dk/news/news-archive/2022/march/eu-grant-allows-denmark-to-develop-method-to-further-digitisation-ready-legislation/

[5] https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=d77ee4a5-6d68-44cd-b8c1-0957ca01b2ac