Videon avulla apu perille nopeammin ja riskittömämmin – mutta ei ilman koulutusta

Varsinais-Suomen pelastusalaitos on käyttänyt kauko-ohjattavia ilma-aluksia tehtävissä, joissa tilannekuvan luominen maan tasalta olisi ollut haastavaa. Tällaisia ovat olleet muun muassa metsäpalot ja jäteaseman tulipalot, jolloin savunmuodostus on voimakasta ja palopesäkkeiden havaitseminen ihmissilmin vaikeaa.

Droonit ovat esimerkki tekniikasta, jolle pelastuslaitoksella povataan paljonkin käyttöä. Ne esimerkiksi parantavat työturvallisuutta hälytyksissä, joihin liittyy vaarallisia aineita.

– Nykyään mahdollisuuksia on vaikka mihin, mutta kaikkea ei ole järkevää toteuttaa. On mietittävä kustannustehokkuutta, vaikka toki ihmishengelle on vaikea antaa hintaa, suunnittelija Harri Heikkilä sanoo.

Käyttökokemuksia kerryttämässä

Nykyisessä Virve-viranomaisverkossa ei ole mahdollista hyödyntää droonien välittämää livekuvaa, mutta Virve 2.0:n on tarkoitus tuoda tähän muutos.

Heikkilän ja palopäällikkö Juha Mujusen mukaan lennätyksessä on meneillään vielä tunnusteluvaihe, sillä uusien välineiden käyttöönotto vaatii alalla aikansa. Työtä tehdään koko ajan, sillä droonien toivotaan pörisevän taivaalla yhä useammin. Varsinais-Suomen pelastuslaitos on esimerkiksi testannut livekuvan siirtämistä tilannekeskukseen.

Tänä vuonna on myös tullut mahdolliseksi tilastoida lennätyksiä pelastustoimen PRONTO-raportointijärjestelmän kautta.

Avainasemassa on koulutus ja harjoittelu. Vuosi 2020 tuo lennättämiseen yhä tiukempia säädöksiä, ja etenkin kookkaimpien ilma-alusten käyttö vaatii totuttelua ja aluksi myös uskallusta. Esimerkiksi lämpökameran vuoksi pelastuslaitokselle hankittu DJI Matrice 210 painaa akkujen kanssa hieman alle viisi kilogrammaa.

– Jos vain laite on mukana, se pitäisi saada ilmaan. Tulisi käyttökokemusta ja rutiinia, Mujunen toivoo.

Videota suoraan hätäkeskukseen?

Ollaan sitten taivaalla tai maan pinnalla, mahdollisuudet videon ja kuvan hyödyntämiselle laajemminkin ovat hyvät, Mujunen ja Heikkilä povaavat.

– Reaaliaikaista kuvaa olisi hyvä saada tulemaan ensiyksiköiltä joko tilannekeskukseen tai johtajalle. Ehkä tulevaisuudessa olisi myös mahdollista, että hälytyksen tekijä voisi lähettää kännykän kautta kuvaa suoraan hätäkeskukseen, Mujunen miettii.

– Monesti tehtävät eivät koske vain meitä, vaan mukana on useita viranomaisia. Toimimme vielä Virven puheen välityksellä, mutta olisi hyvä saada kuvaa yli viranomaisrajojen, Heikkilä lisää.

Kilpajuoksua tekniikan kanssa

Yhteiskunnan teknistyminen vaatii viranomaisilta jatkuvaa kouluttautumista muutenkin kun lennättämisen osalta. Esimerkkinä on liikenne. Ajoneuvot pursuavat yhä edistyneempää elektroniikkaa, ja teille ovat ilmestyneet sähköautot. Pelastajien on osattava ennakoida miten ajoneuvo käyttäytyy, kun kuljettaja autetaan ulos. Akkupalot taas vaativat uusia sammutusmenetelmiä.

Työ on toisaalta myös helpottunut. Etenkin Turun saaristossa haasteena ovat pitkään olleet lukuisat saaret ja luodot, joilla on kaiken kukkuraksi paljon samoja nimiä. Paikannus käy aina vain helpommaksi, ja isona apuna on etenkin 112 Suomi -sovellus, jonka Hätäkeskuslaitos on tehnyt Digia Oyj:n kanssa. Sovellusta on ladattu yli 1,5 miljoonaa kertaa.

– Toivomme, että ihmiset käyttäisivät sitä enemmän, sillä sen avulla hätäkeskus saa automaattisesti paikkatiedon, Mujunen toteaa.